Osaaminen ja sen arvostus 

Suomessa on tutkittu pitkään ammattien arvostusta. Erään selvityksen tulokset olivat yllätyksellisiä. Keuloilla eivät olleetkaan kehittämisjohtajat ja liikkeenjohdon konsultit vaan paljon vanhanaikaisemmat ammatit.

Perustulo etenee pienissä yhteisöissä

Perustulon idea on yksinkertainen: jokaiselle kansalaiselle maksetaan säännöllinen, ehdoton rahasumma – ilman tarveharkintaa, ilman vaatimusta mennä töihin tai osallistua koulutukseen. Ajatus on noussut toistuvasti poliittiseen keskusteluun, mutta käytännön kokeilut ovat kiihtyneet vasta 2010-luvulta alkaen. Pilottikokeiluja on käynnissä useissa maanosissa, ja ensimmäinen pysyvä kansallinen perustulo-ohjelma on jo todellisuutta.

Kerrostalomalli ja V-käyrä: ajattelun työkaluja henkiseen huoltovarmuuteen

Vaikuttaminen epävarmuuteen ja pelkoon pitää mielen virkeänä ja valppaana. Samanlaista kriittistä infraa tarvitaan mielen turvarakenteisiin. Teimme humanistista insinöörityötä kahden henkisen valokuidun kimpussa.

Laiton pääomapako Afrikan kehityksen esteenä

Washingtonissa toimiva kansalaisjärjestö Global Financial Integrity (GFI) on erikoistunut erityisesti kehitysmaista lähtevien laittomien pääomavirtojen tutkimiseen.

Köyhyys osallistumisen esteenä

Osallistumisen esteiden yli -hankkeen Eriarvoisuus-dialogi köyhyyteen liittyvistä yhteiskunnallisen ja demokraattisen osallistumisen esteistä pidettiin 10.12.2025 yhdessä EAPN-Finlandin kanssa.

Luovuuden sosiaalipolitiikka vastuun aikakautena

Filosofi Eero Ojanen on kirjoittanut kirjan, jossa hän arvioi valistuksen ajan vahvuuksia ja heikkouksia. Eurooppa ja Suomi etsivät hämmennyksissään paikkaa maailmanjärjestyksestä, jossa kaikki järki ja ennakoitavuus tuntuu kadonneen. 

LUMEDEMOKRATIA HEIKENTÄÄ HYVINVOINTIVALTIOTA

https://youtu.be/3_rSUDJ6JFI https://youtu.be/2aJLkKnqLU8 Ville-Pekka Sorsa näkee demokratian olevan välttämätön hyvinvointivaltiolle. Lumedemokratian elementtejä olisikärsivällisesti vähennettävä. Sosiaalipolitiikan professori Ville-Pekka Sorsa työskenteleeUhealth-profiloitumisalueen johtajana (2021–26)ja Strategisen tutkimuksen neuvoston SKILLS-ohjelmanohjelmajohtajana (2025–31).

Onko Uusi START -sopimuksen päättyminen hyvä uutinen, kuten UPI:n Lavikainen väittää?

Tarkastelen Jyri Lavikaisen väitettä, jonka mukaan Uusi START ‑sopimuksen päättyminen on hyvä asia, koska se vapauttaa Yhdysvallat vahvistamaan ydinasepelotettaan Kiinaa ja Venäjää vastaan ja luo pohjaa laajemmille neuvotteluilla.

Irtikytkentä

Biosin tutkijaryhmä on kirjoittanut tärkeän ja kiinnostavan artikkelin talouskasvun ja ympäristöongelmien välisestä yhteydestä.

Perusteluja naisten taloudelliselle itsenäisyydelle

Ghodsee lukee sosialistisiin maihin myös Pohjoismaat ("demokraattinen sosialismi"), joskin kirja enimmäkseen kertoo Itä-Euroopan maista ("valtiososialismi") ja niiden monessa mielessä naisten kannalta edistyksellisestä politiikasta. Hän ei toki kuitenkaan halua paluuta valtiososialismiin, koska se kokeilu johti autoritarismiin ja näin epäonnistui. 

Hyvinvointialueiden rahoitus vaatii isoja muutoksia

Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on alkanut eriytyä voimakkaasti toisistaan. Ainakin puolella alueista on isoja vaikeuksia saada alijäämänsä katetuksi tällä vuosikymmenellä. Kolme aluetta on tätä kirjoitettaessa arviointimenettelyssä ja useampi alue uhkaa joutua siihen.

Kirja, joka vavahdutti

Paavo Teittinen kertoo Pitkä Vuoro -tietokirjassaan ulkomailta tuotettujen ihmisten hyväksikäytöstä Suomessa. Hänellä kesti pitkään tiedostaa, miten syvällä yhteiskuntamme rakenteissa hyväksikäyttö on. Kirjoittamisen myötä hänelle valkeni myös, että maahan tuotetut eivät ole yhdenvertaisia suomalaisten kanssa oikeuden edessä. Kirja avaa silmiä, vakuutta, mutta on turhauttavakin koska ratkaisua näille vakaville ongelmille ei ole näköpiirissä. 

Hidasta tai kuole – vasta-argumentteja degrowth-ajattelun kritiikkeihin

Slow down or die -kirjassaan (Profile Books 2025) ranskalainen nuoren polven ekonomisti Timothée Parrique perkaa ensin ymmärrettävästi mutta ajatuksella sitä, mistä taloudessa ja taloustieteen peruskäsitteissä on lopulta kyse.

Miksi ilmastonmuutoksesta ei puhuta A-studiossa joka ilta?

Marja Saarenheimo Olen viime aikoina pohtinut paljon sitä kummallisuutta, että sellaisista kaikille yhteisistä asioista kuin ilmasto ja luonto on tullut (puolue)poliittisesti ihmisiä jakavia ilmiöitä. Ehdoton...

Bulgaria: eurolle leijonan osa

Bulgaria sijaitsee Kaakkois-Euroopassa, Mustanmeren rannalla. Bulgarian virallinen valuutta on käteinen. Ennen vuoden vaihdetta sitä kutsuttiin ”leijonaksi” eli levaksi.

Yhdenvertaiset palvelut eivät katoa vahingossa

Kirjoittaja: Aleksi Salonen Palvelut eivät toteudu sen mukaan, mitä yhteiskunta on yhdessä päättänyt turvata, vaan sen mukaan, missä palveluntuottajia on ja millä hinnalla ne toimivat. Suomessa...

Universaali lähestymistapa sosiaaliturvaan rakentaa kestävää hyvinvointia

Suomessa universaali sosiaaliturva, kuten lapsilisät, terveydenhuolto ja koulutus, ovat olleet jo pitkään yhteiskuntarauhan, tasa-arvon ja talouskasvun tukipilari. Se on luonut yhteiskuntaamme luottamusta, ennakoitavuutta ja hyvinvointia.

Kiinnostava opas uudelle 2000-luvulle? 

Milanovic tarjoaa korvaamattoman oppaan uudelle 2000-luvulle. ”Branko vie meidät nykyisen maailmanjärjestyksen raunioiden läpi ja keskustelee siitä, minne menemme seuraavaksi, Uusi kansainvälinen talousjärjestys on vakiintumassa…”  (Lähde David Hume -instituutin keskustelu)

Juha Kauppisen kirja Kertomus maasta on löytöretki elonkehään

Kertomus maasta on hyvä kirja ja kauniisti kirjoitettu. Ei Ekosäätiö turhaan palkinnut Kauppista trilogiasta, jonka uusin osa tämä kirja on. Myös WWF näyttää palkinneen kirjan vuoden luontokirjana. Paikoitellen kirjaa lukee kuin löytöretkikertomusta. Kauppinen kertoo tapaamisistaan tutkijoiden kanssa eri maissa ja näiltä oppimistaan asioista.

Linnut eivät hiljene – Johanna Sinisalon Joutsenlaulu ja ekokriittinen lukutapa

Johanna Sinisalon romaanissa Joutsenlaulu (2025) lintujen laulu nousee keskiöön viestintänä, jonka merkityksiä ihminen ei ole osannut tulkita. Lähitulevaisuuteen sijoittuva teos nostaa esiin kysymyksen siitä, mitä tapahtuu, kun todellisuuden merkityksiä eivät enää määrittele yksinomaan ihmiset, vaan myös muut lajit ja teknologiset järjestelmät.

Pelillistäminen mullistaa sodankäynnin 

Ukraina on joutunut tilanteeseen, jonka Suomi tuntee historiastaan hyvin: He joutuvat taistelemaan resurssien puolesta ylivertaista vastustajaa vastaan. Silloin ainoa mikä auttaa on nostaa järjestelmän tehokkuutta ja älykkyyttä ylivertaiseksi vastustajaan nähden. Juuri näin on tapahtunut. 

Maanpuolustusta peruskouluun – peruskoulujen turvallisuuspoliittisesta merkityksestä

Kirjoittaja: Roope Pekkinen Maanpuolustusoppi on oppiaine, jonka opettamista perussuomalaiset esittävät suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuustilannetta eheyttävänä ratkaisuna. Oppiaineesta ei ole julkaistua kirjallisuutta, mutta käsite nousee pinnalle ajoittain...

Lopun jälkeen – kollapsologia kestävyystutkimuksen linssinä

Kirjoittaja: Milla Unkila Yhteiskuntamme romahdus on paitsi vääjäämätön, myös käynnissä. Romahdus ei kuitenkaan tarkoita kaiken päättymistä – on omissa käsissämme, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämä on...

Köyhien järjestö (EAPN) ja muut kansalaisjärjestöt ovat järjestyksen kourissa EU:ssa 

Vuonna 2024 aloittanut EU Parlamentti ei varsinaisesti painota sosiaalista Eurooppaa, vaikka ns. sosiaalisten oikeuksien pylväs onkin edelleen voimassa. Toisaalta Ursula von der Leyenin ohjelma pitää sisällään köyhyyden vastaisen strategian, ensimmäistä kertaa EU:n historiassa.

HYVINVOINTIVALTIO

Perustulo etenee pienissä yhteisöissä

Perustulon idea on yksinkertainen: jokaiselle kansalaiselle maksetaan säännöllinen, ehdoton rahasumma – ilman tarveharkintaa, ilman vaatimusta mennä töihin tai osallistua koulutukseen. Ajatus on noussut toistuvasti poliittiseen keskusteluun, mutta käytännön kokeilut ovat kiihtyneet vasta 2010-luvulta alkaen. Pilottikokeiluja on käynnissä useissa maanosissa, ja ensimmäinen pysyvä kansallinen perustulo-ohjelma on jo todellisuutta.