Yhdeksänkymmentäluvun huomattava tuottavuuden kasvu perustui luonnonvarojen häikäilemättömään hyödyntämiseen ja fossiilisten polttoaineiden laajamittaiseen käyttöön. Jatkuva talouskasvu ei voi olla ratkaisu nykyisiin ongelmiin.
Nancy Fraser syyttää maailman ongelmista kapitalismia. Hänen mukaansa tuhon tieltä päästäisiin pois, jos kyettäisiin synnyttämään uusi ekopoliittinen järki, joka antaisi suunnan yhteiskunnalliselle muutokselle.
Miten arvioida voileipäpöytää? Onko ruokalajien määrä ja monimuotoisuus tärkeämpää kuin yksittäisten lajien suutuntuma. Tätä jouduin miettimään lukiessani lähes neljäsataa sivua Uutta elonjäämisoppia. Seitsemän kirjoittajaa ja jokaisella oma tyylinsä ja painopisteensä. Arvioidessani Ekosäätiön vetämää kirjahanketta en voi välttää omakohtaisuutta. Kirja-arvostelussa on kyse aina myös arvioijan maailmankuvasta ja sen rinnastumisesta uusiin ajatuksiin.
Ekologinen monikriisi on tehty työtä tekemällä. Aina kun luontoa tuhotaan, joku tekee yleisesti hyväksyttyä ja arvostettua, maksettua työtä lunastaen siten paikkansa yhteisössään ja koko yhteiskunnassa. Siitä ei sitten puhutakaan, että suurin osa kaikesta ”työstä” on elämälle haitallista tai erittäin haitallista.
Maahanmuutosta on tullut yhteiskunnallisen keskustelun näkyvin ja myös eniten mielipiteitä jakava teema. Moni kaipaa asiallisempaa ja vähemmän tunteikasta suhtautumista siihen. Aihetta pitkään tutkinut sosiologi Hein de Haas käsittelee kirjassaan How Migration Really Works kaikkiaan 22 maahanmuuton myyttiä, jotka hän tutkimustietoon perustuen kumoaa yksi toisensa jälkeen.
Tutkiva toimittaja Tim Schwab on seurannut ja tutkinut useamman vuoden ajan Bill Gatesin ja hänen (ja hänen nyt ex-vaimonsa Melindan) perustaman säätiön toimintaa. Tulokset tutkimuksesta ovat vähemmän mairittelevia ja asettavat "maailman suurimpana hyväntekijänä" tunnetun Gatesin kyseenalaiseen valoon. Seuraavassa referoin kirjaa The Bill Gates Problem, joka julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 2023. Kirjan alaotsikon voisi kääntää Varokaa myyttiä hyvästä miljardööristä.
Turvallisuusdilemman käsite on keskeinen lännen ja Venäjän välisen konfliktin selittämisessä. Se auttaa ymmärtämään, miten valtioiden pyrkimykset vahvistaa omaa turvallisuuttaan voivat paradoksaalisesti lisätä epävarmuutta ja jännitteitä valtioiden ja niiden liittoutumien välisissä suhteissa.
Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää radikaalia muutosta luonnonvarojen tuotannossa ja kulutuksessa, toisin sanoen elämäntavoissamme. Tämä kaikki puolestaan edellyttää ihmiskunnalta ennennäkemättömän laaja-alaista kykyä sopia asioista ja toimia yhdessä. Viimeaikaiset ilmastouutiset maailmalta ja meiltä eivät kuitenkaan ole luoneet yhteistyön luonteesta kovin ruusuista kuvaa. Bakussa Azerbaidzhanissa juuri päättynyt YK:n 29. ilmastokokous toi näkyväksi jälleen kerran sen, miten vaikeaa ilmastoasioista sopiminen on.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala nimeää Suomen ilmastopolitiikan haasteeksi maankäyttösektorin hiilinielun romahduksen. Ministerin mukaan maailman ilmastoa ei kuitenkaan pelasteta sillä, että Suomi puuttuisi yksityisomistuksessa olevien metsien hakkuisiin (HS 25.1.). Ministeri ei ymmärrä ympäristöpolitiikan perusteita.
Kirjoittajat Liisa Häikiö, Sosiaalipolitiikan professori Tampereen yliopisto ja Tuuli Hirvilammi, Yliopistotutkija Tampereen yliopisto vetävät ORSI-hanketta, joka luotsaa hyvinvointivaltiota ympäristön kantokyvyn rajoihin.
Alustatyö tarjoaa uuden keinon sovittaa palkkatyön tarjonta ja kysyntä yhteen. EU haluaa uudet säännöt, joilla parannetaan keikkataloudessa työskentelevien työehtoja. Digitaalinen alustatalous kasvaa nopeasti. EU on maailman ensimmäinen lainsäätäjä, joka ehdottaa erityisiä sääntöjä työtä välittäville digitaalisille alustoille.
https://youtu.be/9xBaCDnyW30
Yliopistonlehtori Matti Ylönen avaa videohaastattelussa alustatalouden ongelmia ja säätelyn tarvetta.
Ylönen on maailmanpolitiikan ja poliittisen talouden tutkija. Hän sai jaetun ensimmäisen sijan Yalen yliopiston...
Hyvä elämä on kaikkia ihmisiä yhdistävä päämäärä, johon pääseminen edellyttää riittävää elintasoa ja elämänlaatua. Jotta hyvä elämä olisi rajallisella maapallolla mahdollista mahdollisimman monelle, tarvitsemme tuotannon ja kuluttamisen kohtuullistamista. Mutta miten kohtuullisuus kannattaisi määritellä?
Hanna Kuuselan teos seuraa sivistysyliopiston muuttumista tuottavuuden ehdoilla toimivaksi sammoksi. Kirja on samalla sairaskertomus ja nimensä mukaisesti syytös, jonka Kuusela kohdistaa poliitikkojen lisäksi kaikkiin yliopistolaisiin, myös itseensä.
Viime ajat on mennyt ilmastonmuutoksen kourissa. Bakussa neuvoteltiin ja päästiin lopulta tulokseen. Kuuntelin Bakun neuvottelijoiden raporttia netissä sekä Kalevi Sorsa -säätiön Oikeudenmukainen siirtymä -tilaisuutta Tiedekulmassa.
Uusi tasavallan presidenttimme Alexander Stubb lanseerasi jo ennen virkaan astumista omaa ulkopoliittista ajatteluaan luonnehtivan käsitteen "arvopohjainen realismi", jonka koko ulkoasiain hallinto näyttää ottaneen nopeasti omakseen.
Ilmastokokous Bakussa päättyi laihaan sopuun: kehittyvien maiden ilmastorahoituksen tasoksi vuodelle 2035 nuijittiin 300 miljardia dollaria, mikä oli kehittyvien maiden mielestä selvästi liian vähän. Maksajaosapuolen kipurajaa siinä silti koeteltiin, ja vielä enemmän koetellaan tulevan kymmenen vuoden aikana, kun teollisuusmaiden on lisärahoitus jostain oikeasti kaivettava pöydälle.
Jonotan Narvassa Viron ja Venäjän rajalla. Aurinko paahtaa kuumana, vaikka ollaan jo syyskuun lopulla. Virolaiset tullivirkailija haluavat tarkistaa jokaisen matkalaukun: kukaan ei saa viedä Putinille aseita. Odotus venyy tunnista toiseen. Onneksi on hyvää seuraa. Vieressä jonottava nuori nainen kertoo opiskelevansa taiteen tutkimusta Berliinissä ja on menossa sukulaisiaan tapaamaan Pietariin. Hänen saksalaiset kaveriensa äänestävät satiiripuoluetta eli ”Työn, oikeusvaltion, eläinsuojelun, eliittien tukemisen ja ruohonjuuridemokraattisten aloitteiden puoluetta”. Seisoskellessa on aikaa miettiä, miten olen joutunut tähän pätsiin.
Suuri joukko ikääntyneitä ei saa tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelujen saatavuusongelmat viivästyttävät tai estävät hoitoon, sosiaalipalveluihin tai kuntoutukseen pääsyä.
YK:n kestävän kehityksen raportti 2024 antaa murheellisen kuvan edistymisestä. Vain 17 prosenttia Agenda 2030 -tavoitteista tullaan nykytrendeillä saavuttamaan seuraavan kuuden vuoden aikana.
Melkein kaikkialla hallitukset leikkaavat julkisia menoja ja harjoittavat muutakin talouskuria. Clara Mattei on tutkija, jonka tutkimusaiheena on kapitalismin historia. Hän on julkaissut kirjassaan"The Capital Order" perusteellisen selvityksen talouskuripolitiikan synnystä ensimmäisen maailmansodan jälkeen erityisesti kahdessa maassa, Isossa Britanniassa ja Italiassa. Merkittävässä roolissa ovat olleet niin taloustieteilijät kuin Mussolinin johtamat fasistit. Mattein johtopäätökset kertovat talouskurin ideologisesta perustasta.
Onko aikamme normaali elämäntapa suorastaan vahingollinen meille itsellemme? Oheisessa artikkelissa Lauri Jaakkolan referoima Gabor Matén kirja normaaliuden myytistä on vahvasti sitä mieltä. Kirjailija on traumojen hoitoon erikoistunut lääkäri, joka pitää kapitalistista ja hyperkonsumeristista nykyaikaa sekä ihmisiä että yhteiskuntaa sairastuttavana. Antaapa Maté myös osittain vastauksen kysymykseen miksi meillä on niin paljon huonoja johtajia.
Ekologinen monikriisi on tehty työtä tekemällä. Aina kun luontoa tuhotaan, joku tekee yleisesti hyväksyttyä ja arvostettua, maksettua työtä lunastaen siten paikkansa yhteisössään ja koko yhteiskunnassa. Siitä ei sitten puhutakaan, että suurin osa kaikesta ”työstä” on elämälle haitallista tai erittäin haitallista.
