Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin Yliopistossa tulkitsee Suomen Kuvalehden blokissaan (4.6.) uuden hallitusohjelman olevan ”institutionaalinen vallansiirto virkamiehiltä poliitikoille”.
Hänen mukaansa Rinteen hallitus ei enää sido politiikkaansa Valtiovarainministeriön virkamiesten kestävyysvaje näkemyksiin.
Päätavoitteeksi on nyt otettu 75 prosentin työllisyystavoite. Sekin koskee maailmaa uhkaavasta talouslamasta huolimatta ainoastaan normaalia kansainvälistä talouskehitystä.
Lisäksi hallitusohjelmassa ei enää ole automaattisia sopeutuskeinoja ja leikkauksia vaan vaikeuksien varalta on jo etukäteen varattu yhden miljardin suhdannepuskuri.
”Kyseessä on linjamuutos, jolla pyritään pitämään mahdollisimman suuri talouspoliittinen liikkumavara poliitikoilla. Siten kyseessä on institutionaalinen vallansiirto virkamiehiltä poliitikoille. Hallitusohjelma on kirjoitettu politiikka eikä talous edellä,” Ronkainen analysoi.
Toivottavasti tutkija Ronkainen on oikeassa ja virkamiesjohtoinen leikkauslinja on loppumassa. Suomeen tarvitaan vihdoinkin uusia investointeja koulutukseen, väyliin ja terveydenhoitoon. Niitä on järkevää tehdä myös lähivuosille ennakoidun laman aikana, jolloin investoinnit ovat edullisia ja kaikkein vaikuttavimpia.
Työllisyystavoitteen keskeisyyden vahvistaa hieman pyöritellen valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.). Hänen mukaansa hallitusohjelmassa on ”oikeastaan enemmän laskettu työllisyyden kasvun pohjalta, jossa sinällänsä ei BKT:llä niin suurta osaa ole. Kyllä se enemmän tulee sieltä työllisyydestä.” (Demokraatti, 5.6)
- Mikael Kallavuo
