(Kelan eläkkeellä olevan tutkija Pertti Honkasen tuore blogi-kirjoitus 15.2. julkaistaan tässä uudelleen.)
Yhteenveto 60 Helsingin pörssissä noteeratun yhtiön viime vuoden tuloksista ja osingonjakoehdotuksista kertoo, että valtaosa yhtiöistä korottaa nytkin osinkoa. Viime vuoden ennätyslukuihin ei kuitenkaan päästä, mihin syynä ovat lähinnä kolmen yhtiön, Nordean, Sammon ja Nokian päätökset.
Nordea ja Sampo jakoivat viime vuonna ennätysosingot, joita vuosi sitten vertasimme Suomessa maksettavien kansaneläkkeiden ja lapsilisien kokonaissummaan. (Ks. Pörssiyhtiöillä ennätysvuosi. 60 yhtiön osingot 13,6 miljardia.) Nyt Nordean tulos heikkeni hieman mm. kasvaneiden luottotappioiden vuoksi, mikä johti osingon alentamiseen. Koska Sampo on Nordean suurin omistaja, sillä oli vaikutusta myös Sampo-konsernin tulokseen ja osingonjakoon. Nyt Nordean ja Sammon yhteenlaskettuja osinkoja, 2,8 miljardia euroa, voisi verrata kaksinkertaiseen lapsilisäsummaan. Lapsilisät ovat tämän vuoden budjetissa 1,37 miljardia euroa.
Nokialla puolestaan 5G-liiketoiminnan kannattavuus ei ole vastannut odotuksia. Nokia päätti jo viime vuonna peruuttaa osinkojen toisen maksuerän, mikä puolitti alun perin aiotun osingon 570 miljoonaan euroon. Nyt Nokian tilinpäätöstiedotteessa arvioidaan, että osinkojen maksuun palataan vuonna 2021, kunhan kassavarat ovat kasvaneet yli 2 miljardilla eurolla.
Toisaalta viime vuonna osinkosummaa kohottivat muutamat poikkeukselliset päätökset. Fiskars jakoi omistajilleen 32,6 miljoonaa kappaletta omistuksessaan olleita Wärtsilän osaketta, joiden pörssiarvo oli yhteensä noin 430 miljoonaa euroa.
Sampo puolestaan pienensi omistusosuuttaan Nordea-pankissa jakamalla omistajilleen jokaista 10 Sammon osaketta kohden yhden Nordean osakkeen. Se merkitsi 55 miljoonaa Nordean osaketta, joiden pörssiarvo oli viime vuoden keskihinnalla mitaten noin 400 miljoonaa euroa.
Kun nämä erityisosingot otetaan huomioon, vuonna 2019 tässä tarkastelussa mukana olevat yhtiöt jakoivat 13,3 miljardin euron osingot. Nokian osingonmaksun osittaisen peruuntumisen vuoksi summa on alun perin laskettua pienempi. Vuonna 2020 näiden yhtiöiden osingonjako kohoaa noin 10,8 miljardiin euroon.
Osingot eivät ole tietenkään ainoa tapa hyötyä osakkeiden omistuksesta. Osakkeiden arvonnousulla ja myyntivoitoilla voi olla usein suurempi merkitys.
Kuva 2. Liikevoitto, tuloverot ja osingot
Amer Sportsin omistajat saivat yrityskaupassa 4,6 miljardia
Etenkin yrityskauppojen yhteydessä osakkeenomistajat realisoivat usein huomattavan suuria voittoja. Viime vuonna pörssilistalta poistui Amer Sports, jonka kiinalaistaustainen yhtiö osti. Ostaja, Mascot Bidco Oy, lunasti osakkeet 40 euron kappalehintaan, mikä ylitti lähes 40 prosentilla ostotarjouspäivän hinnan ja joka oli lähes kaksinkertainen vuoden 2018 alun kurssiin nähden. Tässä kaupassa Amer Sportsin omistajille rapsahti 4,6 miljardia euroa käteistä. Siitä noin 12 prosenttia eli noin 530 miljoonaa euroa tuli välittömästi suomalaisille henkilöille. Voidaan hyvinkin arvioida, että ainakin kolmasosa tästä summasta on puhdasta osakkeiden myyntivoittoa useimmille Amerin osakkeita omistaneille. Amer Sports perustettiin alun perin Amer-Tupakka Oy:n nimellä vuonna 1950, ja monien vaiheiden jälkeen siitä tuli urheiluvälineisiin keskittynyt kansainvälinen yhtiö.
Nyt on vuorossa rakennustelineitä ja -koneita vuokraava Cramo, joka on siirtymässä hollantilaisen yhtiön omistukseen. Kauppa on pienempi kuin Amer Sportsin kauppa. Hollantilainen Boels Topholding B.V. lunastaa osakkeet noin 600 miljoonalla eurolla. Lunastushinta on lähes kaksinkertainen viime vuosien alimpaan kurssiin verrattuna, mutta kylläkin selvästi huippukursseja alempi.
Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa on tarkempia tietoja
PERTTI HONKANEN
