Ylen maaliskuisessa ennusteessa laskettiin keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten saavan jo nykytuloksilla yhteensä 97 kansanedustajaa.
Perussuomalaisten nousun jatkuessa saattaa Sipilän hallituksen alkuperäinen kokoonpano saada jatkomahdollisuuden, pohtii politiikan tutkija Antti Ronkainen Uuden Suomen artikkelissa (29.3.) Etenkin jos sitä täydennettäisiin kristillisdemokraattien ja rkp:n edustajilla.
”Jussi Halla-ahon perussuomalaiset taas menevät talouspolitiikassa oikealta ohi kokoomuksesta. Eli periaatteessa vain talouspolitiikkaa mietittäessä kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten olisi hallitusneuvotteluissa helpompi löytää konsensus kuin demareiden ja kokoomuksen sekä apupuolueiden”, Ronkainen pohtii Uudessa Suomessa.
Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi jo kaksi vuotta sitten, kuinka julkisen sektorin tehtävät on priorisoitava:
– Yhteiskunnalla on perustehtävät, kuten turvata kansalaistensa ulkoinen ja sisäinen turvallisuus. Sen lisäksi on luksustoimintoja, kuten työttömyysturva ja sosiaaliturva. (IL, 13.3.17)
Muutosta toivovien perussuomalaisten protestiäänestäjien pettymys voi olla syvä, jos nykyisen hallituksen leikkauslinja saisikin neljän vuoden jatkoajan.
- Mikael Kallavuo
