Kirjojen täyttämän kodin kasvuympäristön on todettu olevan suureksi hyödyksi Australian yliopiston ANU:n tutkimuksessa.
Tutkimuksessa verrattiin 160 000 henkilön lapsuusajan kotikirjaston suuruutta 31 maassa.
Jos perheellä oli ollut noin 80-350 kirjaa, niin sen lapsille kehittyi parempi kyky ymmärtää tekstiä, matematiikkaa ja digiteknologiaa. Tulos ilmeni kaikissa yhteiskunnissa.
Peruskoulun yläastetta aloittavan nuoren lukutaito oli jopa samantasoinen kuin yliopistosta valmistuvalla, jonka kotona oli ollut vain vähän kirjoja.
Suurimmat kotikirjastot ovat Virossa (218), Ruotsissa (210) Norjassa (212) ja Tanskassa (192). Myös Tšekki (204) kuulu aivan kärkimaihin.
Suomalaisilla noin 162 ja venäläisillä keskimäärin 154 kirjaa
Suomi ei 162 kirjamäärällään kuulu aivan maailman kärkeen. Joka kymmenennessä suomalaiskodeissa oli vain viitisen kirjaa. Suunnilleen 20 kirjaa oli 14 prosentilla. Suomalaiskodeissa noin 350 kirjaa oli 16 prosentilla.
Parhaaksi määräksi osoittautui noin 350 teosta kodin kirjahyllyillä, jonka jälkeen vaikutus tutkimuksessa tasaantui.
Tulosten selittäjinä viitataan lasten matkivan lukevia vanhempiaan. Fyysisen kirjan lukeminen myös edistää syvällisempää ymmärrystä, muistamista ja auttaa yhdistämään monimutkaisia käsitteitä tehokkaammin, kuin mitä tapahtuu digitaalista tekstiä lukiessa.
Sisustrendinä kirjahyllyjen katoaminen ja kirjojen vähentäminen voikin olla haitallista lasten mahdollisuuksille.
- Kotikirjasto-tutkimuksesta kirjoitettiin viime lokakuussa
Ylen erinomaisessa artikkelissa: Laaja tutkimus: Kodin täysi kirjahylly antaa lapselle elinikäistä etua. (15.10.18)
- Alkuperäisen tutkimuksen voi lukea täältä. Social Science Research, January 2019: Scholarly culture: How books in adolescence enhance adult literacy, numeracy and technology skills in 31 societies.
Mikael Kallavuo
