Teollisuuden investoinnit ovat romahtaneet 2010-luvulla niin alas, että Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju pelkää Suomen kilpailukyvyn ja työpaikkojen puolesta.
− 2010-luvulla nettoinvestointien taso on ollut nolla. Pääomaa on siis kulunut saman verran kuin on investoitu. Tuotannollista pääomaa ei ole saatu yhtään lisää tällä vuosikymmenellä”, Aki Kangasharju sanoi Helsingin Sanomille 18.8.
Esimerkiksi Ruotsissa yritykset ovat Kangasharjun mukaan investoineet riittävästi uuteen tuotantoon vuosittain eikä muuallakaan Euroopassa ole vastaavaa pysähtyneisyyttä. Suomessa ei ole koskaan ennen investoitu näin vähän verrattuna Ruotsiin kuin nyt Kangasharjun mukaan (ks. ylempänä oleva kuvio).
Tuottavuuden kasvu tulee siksi olemaan Suomessa hitaampaa ja Kangasharju ennakoi kilpailukyvyn heikkenevän. Etlan toimitusjohtaja pitää investointilaman syynä yritysten ylimitoitettua pelkoa:
− Suomi on jäänyt pelon valtaan. Täällä on puhuttu työvoiman loppumisesta ja kestävyysvajeesta pitkään, ja yritykset ovat sen sitten uskoneet, Kangasharju sanoi HS:lle.
Kolumnissaan Kangasharju kirjoittaa, että yritykset on saatava uskomaan, että Suomessa kannattaa investoida:
− Kun investoidaan digitalisaatioon, työvoimaa riittää, vaikka väestö ikääntyykin. Elintaso nousee, ja automaatio pitää työvoimapulan kurissa. Työvoima riittää vielä paremmin, kun työpanoksen tarjontaa lisäävät uudistukset toteutetaan, Kangasharju perustelee 15.8.
Yritykset jakaneet 70 miljardia euroa osinkoja 2014–2019
Vuosina 2014–2019 pörssiyritykset jakoivat lähes 70 miljardia euroa osinkoja. Viime keväänä yritykset jakoivat ennätykselliset 13,6 miljardin euron osingot, kirjoitti (18.3.) valt. tri Pertti Honkanen erinomaisessa blogissaan .
Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) onkin antanut ministeriölleen tehtäväksi selvittää syyskuiseen budjettiriihen mennessä, miten nykyisiä vain noin neljän milajrdin euron investointeja voidaan lisätä.
Investointeja on yritetty jo 10 vuoden aikana lisätä Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkäsen mukaan esimerkiksi laskemalla yhteisöveroa, kiky-sopimuksella ja yritystuilla. Yritykset saavat erilaista tukea vuosittain 4,5 miljardin euroa, ”mutta suurta muutosta investointitasossa ei ole näkynyt”, Pylkkänen sanoo HS:lle 18.8.
Koska suurista yritystuista ja matalakorkoisista lainoista huolimatta yritykset eivät investoi, niin hallitus voisi kokeilla sellaisen verotuskäytännön luomista, joka ohjaa varoja ennätyssuurista osingoista tuottaviin uusiin investointeihin.
- Mikael Kallavuo
