Uudessa kirjassaan (Miten Suomi pysäyttää ilmastomuutoksen) tietokirjailija Risto Isomäki yhdistää suuren määrän eri innovaatioita ilmaston suojelemiseksi. Huonomaineisen palmuöljyn ja jatkuvasti kasvavan lentämisen välisestä suhteesta Isomäki esittää pohtimisen arvoisia ajatuskulmia.
Monien biopolttoainekasvien ongelmana on, että niiden tuottamiseen tarvitaan enemmän energiaa, kuin niistä saadaan hyötyä. Sen sijaan afrikkalainen öljypalmu tuottaa 15 kertaa enemmän energiaa kuin sen viljely kuluttaa. Mahdollisesti jopa 30 kertaa enemmän, jos sen kaikki puumaiset osat hyödynnetään energian tuotannossa, Isomäki kirjoittaa (s. 67, Miten Suomi pysäyttää ilmastomuutoksen).
Muut biopolttoainekasvit tarvitsevat keskimäärin yhdeksän kertaa suuremman maa-alueen kuin afrikkalainen öljypalmu, joka ei tarvitse juurikaan lannoitteita eikä kasvimyrkkyjä.
Saattaisiko Greenpeace muuttaa kantaansa?
Öljypalmua on istutettu paljon täysin vääriin paikkoihin kuten Indonesian ja Malesian suosademetsiin. Ojituksen takia näiden suosademetsien paksut turvekerrostumat kuivuivat ja alkoivat päästää ”mahdollisesti jopa 10–15 hiilitonnin verran hiilidioksidia” ilmaan per hehtaari, arvioi Isomäki (s. 65).
Tämä sai Greenpeacen aloittamaan palmuöljyä vastaan kampanjan. Järjestö onkin Isomäen mukaan täysin oikeassa siinä, ettei palmuöljyä tulisi istuttaa turvesoille eikä sademetsiin raivatuille plantaaseille.
Afrikkalainen öljypalmu on lähtöisin Länsi-Afrikasta ja mikäli sitä alettaisiinkin laajamittaisesti viljellä sille luontaisesti sopivien alueiden pientiloilla, niin se Isomäen arvion mukaan voi tuoda lisätuloja jopa 100–300 miljoonalle afrikkalaiselle kotitaloudelle. Se vähentäisi köyhyyttä ja sitä kautta ehkäisisi Afrikan nykyistä erittäin voimakasta väestönkasvua.
Metsiäkään ei tarvitsisi raivata, mikäli palmut istutetaan varjostamaan auringonpaahteelta viljelymaita. Monikerroksisen viljelyn on Isomäen mukaan todettu lisäävän ruokakasvien tuotantoa kuumina kausina ja öljypalmut myös sitoisivat ilmasta huomattavia määriä hiiltä.
Tekniikka&Talouden artikkelissa käydään läpi kahden ranskalaisen kirjaa vuodelta 2014, jossa puolustetaan palmuöljyn monia hyviä puolia.
Nopeasti kasvavassa lentoliikenteessä käytettävä fossiilinen polttoaine voidaan korvata joko biopolttoaineilla tai sähköllä. Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen pitää realistisimpana vaihtoehtona biopolttoaineita.
– Lentokoneiden sähköistäminen vaikuttaa vaikealta, joten realistisin vaihtoehto voisi olla jonkinlainen siirtymä biopolttoaineisiin. [- -] Biopolttoaineissa on omat ongelmansa, mutta lentoliikenteessä niille voisi olla hyvä sovelluskohde, Laaksonen sanoi (1.7.) Helsingin Sanomille.
