Kattavassa teoksessaan Markkinat, valtio & eriarvoisuus, Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala kritisoi julkisen sektorin alasajoa ja rikkaimpien suosimista.
Tuomala osoittaa tuloerojen kasvun alkaneen Suomessa 1990-luvun laman myötä. Vaivihkaa verotukseen tehtiin 1993 muutoksia, jotka hyödyttivät erityisesti vauraimpia. He kykenivät siirtämään tuloja kevyemmin verotetun pääomaveron piiriin.
Samalla julkisia menoja on leikattu lamojen aikana, mikä syvensi ahdinkoa. Laman aikana Tuomala mielestä julkisia varoja tulisi käyttää esimerkiksi infrastruktuuriin rakentamiseen. Erään laskelman mukaan elvytyskerroin voi lamassa olla 2,3–3,2 suuruinen, tosin Suomessa kerroin olisi Tuomalan mukaan hieman pienempi (s. 240).
Myös professori Heikki Patomäki on teoksessaan esittänyt tutkimusten kertovan, että pienten euromaiden kertoimen voi olettaa olevan ”taantuman aikana kenties kahden ja kolmen välillä” (s. 151, Suomen talouspolitiikan tulevaisuus, Heikki Patomäki, Into, 2014.)
Tältä pohjalta voi laskea, että jos hallitus olisi elvyttänyt vuoden 2008 jälkeisessä lamassa yhteensä esimerkiksi 20 miljardilla eurolla, niin se olisi tuottanut kasvua ehkä 30–50 miljardin euron edestä ja samalla pienentänyt valtion velkasuhdetta.
Sen sijaan tiukan talouskuripolitiikan takia Suomen talous ajautui 10 vuodeksi ahdinkoon, jossa mm. vanhuksilta, koululaisilta ja yliopistoilta leikattiin. Vastaava talouskuripolitiikka on aiheuttanut suuret kustannukset ja tulonmenetykset monessa maassa. Britanniassa kotitaloudet ovat menettäneet keskimäärin 11 300 euroa tuloja talouskuripoliitikan takia, Tuomala antaa yhtenä esimerkkinä (s. 241).
Julkista sektoria on johdettu ideologisin ja usein virheellisin perustein
Kirjassaan Tuomala esittää useassa kohdassa valtiovarainministeriön virkamiesjohdon käyttäneen ideologisia tai virheellisiä tutkimuksia. Hän syyttää heidän jo pitkään tulkinneen valikoivasti tutkimuskirjallisuutta.
Ylen Politiikkaradiossa professori Tuomala sanoi, että työttömyysturvaa on esitetty porrastettavaksi vaikka aiheesta on vasta hiljattain tehty yksi kunnollinen tutkimus, joka osoittaakin porrastuksen haittoja.
– Sellainen järjestelmä, jossa korvausaste alenee työttömyyden keston seurauksena, ei oikeastaan koskaan ole optimaalinen. On pikemminkin päinvastoin, Tuomala sanoo. (Yle Politiikkaradio, 15.10.19)
Valtiovarainministeriön ”virkamiesjohto ei halunnut kommentoida Ylelle Tuomalan näkemyksiä”, kirjoittaa Politiikkaradion toimittaja Linda Pelkonen. (Yle, 15.10.)
- Markkinat, valtio & eriarvoisuus, Matti Tuomala, s. 446, Vastapaino (2019).
MIKAEL KALLAVUO
