Pääministeri Antti Rinne (sd.) ehdotti pienten työeläkkeiden korottamista 200–300 miljoonalla eurolla. Lähtökohtana on korjata ”pienituloisten, pitkää työuraa tehneiden, ahkerien naisten eläkettä”, Rinne kertoi eduskunnalle. (US, 7.11.)
Työeläkerahastojen valtavasta 205 miljardin euron omaisuudesta on varaa ottaa Rinteen ehdottama noin 1,5 promille pienten eläkkeiden korottamiseen.
Rahastoista käytettiin Helsingin Sanomien mukaan eläkkeisiin viime vuonna alle prosentti eli ”vajaat kaksi miljardia euroa. Käytetytkin rahat olivat vain sijoitusten tuottoja kuten osinkoja”. (HS, 14.11.)
Työeläkerahastot kasvoivat lähes 15 miljardia euroa sijoitustensa ansiosta esimerkiksi vuonna 2017.
Kun Rinteen promilleluokkaa oleva korotusehdotus ei vaikuttaisi juuri lainkaan eläkerahastojen tuottoon, niin on vaikea ymmärtää asiasta nostettua kohua.
Sdp:n puoluevaltuustossa Rinne jyrähtikin ajavansa tosissaan pienten työeläkkeiden nostamista:
”Tätä saa kutsua jyrähdykseksi tai miksi vain, mutta muistutan, että viime kädessä hallitus ja eduskunta sitten vastaavat tästäkin asiasta”, pääministeri sanoi. (US, 16.11.)
Kalevi Kivistön kaksi ehdotusta eläkkeiden nostamiseksi
Pieniä eläkkeitä voitaisiin korottaa eläkejärjestelmän muutoksilla, sanoo Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö (KU, 17.11.)
Kansan Uutisten mukaan Kivistö esitti kahta eri keinoa:
1. ”Kansaneläkkeen ns. suojaosaa voitaisiin tuntuvasti nostaa, jolloin työeläke ei alkaisi pienentää kansaneläkettä niin aikaisin kuin nyt. Näin yhteen sovitettu kokonaiseläke jäisi nykyistä suuremmaksi.”
2. ”Toinen mahdollisuus olisi pienentää kansaneläkkeen pienenemiskerrointa eli sitä osuutta, jolla työeläke kasvaessaan pienentää kansaneläkkeen osuutta yhteenlasketussa eläkkeessä. Kun työeläke-euro pienentää suojaosan yläpuolella kansaneläkettä 50 sentillä, voitaisiin tilannetta muuttaa niin, että kansaneläkkeen pieneneminen työeläke-euroa kohti olisi vain 40 senttiä tai vähemmän.” (KU, 17.11.)
- Mikael Kallavuo
