Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden tutkija Toni Selkälä käy läpi al-Holin leirillä olevien palauttamiskysymystä tuoreessa kirjoituksessaan Perustuslakiblokissa.
Suurimmalla osalla valtioista ja Suomella on hänen mukaansa sama kanta, ”jossa valtio pyrkii arvioimaan avun tarpeen itsenäisesti ja selvittämään onko leirillä oleskelevien joukossa henkilöitä, jotka haluavat palata”, Selkälä kirjoittaa.
Selkälä ihmettelee, miksi Suomessa tästä on muodostunut poliittinen kriisi, koska hänen mukaansa monissa muissakin maissa viranomaiset ovat toimineet niin vaivihkaisesti, kuin tällaisia asioita on tapana hoitaa.
”Kaikkien tietojen mukaan Suomi on varautunut tilanteeseen asianmukaisesti ja kotoisia viranomaisia on valmisteltu al-Holin leirillä olevien suomalaisten paluuseen jo pitkään,” hän toteaa.
Monet maat ovat päättäneet antaa konsuliapua vain al-Holin leirissä oleville lapsille. Tämä on Alankomaiden ja Belgian poliittinen kanta ja myös Iso-Britannia on ilmaissut samansuuntaisen poliittisen kannan, Selkälä kirjoittaa.
Saksassa ja Ranskassa poliitikot ovat olleet varovaisia sanomissaan ja lähinnä korostaneet lasten auttamisen tärkeyttä.
Sen sijaan useat oikeusistuimet näkevät, ettei al-Holin lapsia tule erottaa äideistään. Esimerkiksi Saksassa ja Belgiassa oikeusistuimet ovat kritisoineet lasten erottamista.
Ranskassa kansallinen ihmisoikeusvaltuuskunta näkee, että koska Ranska on jo kotiuttanut orpolapsia, niin Ranskan valtio on osoittanut kykynsä vaikuttaa pakolaisten palautuksiin ja siten valtiolla on oikeudellinen vastuu pakolaisleirillä oleviin, Selkälä toteaa.
Alankomaiden tiukempi linja on poikkeuksellisen ja Selkälän mukaan ”melko ongelmallinen varmaankin monen oikeustajun mukaan: tällä hetkellä rikoksia ISIS:n lukuun tehneet henkilöt saavat Alankomailta konsuliapua muiden jäädessä sitä vaille.”
- Mikael Kallavuo
