Maailmalta kantautuva kapitalismin kritiikki tuntuu Suomen oloissa vieraalta, kirjoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies mielipidekirjoituksessa Helsingin Sanomissa 19.2. Häkämies pitää vaatimuksia tuloerojen suuremmasta tasaamisesta ”outona tuontitavarana” ja väittää Marinin hallituksen suosivan valtiojohtoisuutta yrittäjyyden kustannuksella, mikä on hänestä ”väärää politiikkaa”.
Häkämiestä huolettanee ”omilta” tullut kapitalismin kritiikki. Juuri, kun päästiin hyvään vauhtiin Sipilän hallituksen aikana, Marinin hallitus lyö jarruja päälle. Se pyrkii muun muassa suuntaamaan poliittisia ratkaisuja ihmiskeskeisesti eikä luota ”häkämieheläisiin”, jo vuosikymmeniä kokeiltuihin talouspoliittisiin linjauksiin. Ne ovat tuottaneet eriarvoisuutta, joka osaltaan on vihailmiöiden taustalla.
Lisäksi jopa uusliberalismin puolustajat ovat huolissaan talouden jämähtäneisyydestä: investoinnit ja tuottavuus junnaavat matalista koroista huolimatta.
Eri muodoin Häkämies toistaa ”yrittäjä on hyvä ja valtio on paha” -asetelmaa. Valtion roolia tulisi pienentää. Fortum – Caruna sähköverkkohölmöily muistuttavat seurauksista, jos halutaan Häkämiehen toiveiden mukaan ”liudentaa” valtion omistusta valtionyhtiöissä.
Häkämies pyrkii myös vakuuttamaan, että Suomessa kaikki on hyvin. Tuloerojen kasvu ja sosiaalisen liikkuvuuden hidastuminen ovat vain ulkomaiden ongelmia. Kuitenkin Suomessa tulo- ja varallisuuserojen kasvu oli nopeimmillaan 1990-luvun lopussa – erojen kasvussa ohitettiin kaikki muut OECD-maat. Sen jälkeen tilanne ei ole tasoittunut, erityisesti varallisuuserot ovat jatkaneet kasvuaan. Myös suomalaisten koulutustason nousu näyttää pysähtyneen ja sosiaalinen liikkuvuus vähentyneen.
Viime syksynä julkaistu Huipputuloiset-tutkimus osoitti, kuinka Suomen vaikutusvaltaisin vaurain promille edelleen haluaa leikata julkista sektoria ja sosiaaliturvaa, laskea veroja ja murentaa ay-liikkeen valtaa. ”Monet huipputuloiset haluavat eroon pohjoismaisen mallin peruspiirteistä, kaikille yhtäläisistä palveluista ja oikeuksista, jotka ovat mahdollistaneet sosiaalisen liikkuvuuden”, tutkimuksen toinen tekijä Hanna Kuusela sanoi (HS, 1.9.19).
Häkämies kehittäisi Suomea muun muassa avaamalla markkinoita, mutta esimerkiksi hoivapalveluiden avaaminen on jo keskittänyt omistusta ulkomaisten pääomasijoittajien käsiin. Voitontavoittelu ja korkeat tuotto-odotukset eivät saatujen näyttöjen mukaan toimi hoivassa eivätkä muillakaan perinteisillä julkisen sektorin aloilla, eivät ainakaan oikeudenmukaisesti.
Mielipidekyselyjen mukaan Suomessa arvostetaan toimivia julkisia palveluja ja eriarvoisuuden lisääntyminen huolestuttaa. Palvelujen turvaamiseksi ollaan valmiita veronkorotuksiin. Verotuksen halutaan kuitenkin olevan oikeudenmukaista – osinkotuloja tulisi verottaa tuloverotuksen periaattein; pitäisi myös tukkia porsaanreikiä, joiden kautta rahaa virtaa veroparatiiseihin.
Jyri Häkämiehen kehittämislääke on siitä samaa kuin ennenkin, mutta vielä suuremmalla annostuksella. Näin julkilausumattomana tavoitteena häilyy Suomen laskeminen eriarvoisuus- ja yksityistämisongelmissa ”parhaiden” ulkomaiden tasolle.
TUULA IMMONEN
- VTM Tuula Immonen on toiminut tutkimus- ja kehittämistehtävissä julkisella sektorilla ja kansalaisjärjestöissä.
