Kohtuusliikkeen aktiivit lähettivät torstaina (23.4.) hallitukselle kolme teesiä yhteiskuntapolitiikan uudistamiseksi ja koronaepidemian synnyttämän talouskriisin ratkaisemiseksi:
- Ekologinen jälleenrakennus, nyt
- Kulutus ja tuotanto kohtuulliselle tasolle
- Kaikille hyvinvointia kestävästi
KOHTUUSTEESIEN PERUSTELUT
Tarvitsemme uuden tavan ajatella: miten rakennamme sellaista
hyvinvointia, joka ei nojaa ympäristön kantokyvyn systemaattiseen
ylittämiseen ja tulevilta sukupolvilta lainaamiseen?
Suomen Kohtuusliike esittää kolme teesiä, joiden avulla keskustelu
voidaan kääntää poliittisilta sivupoluilta tulevaisuutemme kannalta
olennaisiin kysymyksiin.
1. Ekologinen jälleenrakennus, nyt
Tarvitsemme perinpohjaisen muutoksen tapoihin, joilla tuotamme tavaroita ja palveluita ja rakennamme hyvinvointia. Kasvua ja työllisyyttä ei tule vauhdittaa kasvattamalla samalla ekologista velkaa. Velkaantumisen
taittaminen ja kilpailukyvyn turvaaminen eivät voi ajaa
ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ympäristökestävyyden ohi. Tarvitaan
ekologinen rakennemuutos, siirtymä kohti fossiilivapaata yhteiskuntaa.
Taloudellinen ja yhteiskunnallinen toiminta on muokattava ja
jälleenrakennettava ympäristön kantokyvyn mukaiseksi, kasvattamatta eriarvoisuutta ja köyhyyttä.
Ympäristön elinvoimaisuuden ja ihmisten hyvinvoinnin tavoitteet ja
mittarit on asetettava etusijalle ohjaamaan yhteiskunnallista
päätöksentekoa ja taloutta. Valtion on tuettava ekologiseen
jälleenrakennukseen tarvittavia investointeja ja irrottauduttava
ympäristölle haitallisesta kasvusta nopeasti. Mitä pidempään odotamme,
sen kipeämpää ja kalliimpaa muutoksesta tulee.
2. Kulutus ja tuotanto kohtuulliselle tasolle
Elämme yli luonnonvarojemme. Joka vuosi käytämme yli kolme kertaa niin
paljon luonnonvaroja kuin kestävä taso sallii. Energiatehokkaampi
tuotanto, resurssien kierrättäminen ja älykkäät teknologiat ovat osa
ratkaisua, mutta vihreäkin tuotanto kuormittaa ympäristöä.
Resurssitehokkuus ei riitä kestävyyden saavuttamiseen, jos
kokonaistuotanto kasvaa. Emme voi myöskään ulkoistaa ylikulutustamme
muiden maiden ongelmiksi suuripäästöistä tuontia lisäämällä. Siksi
kestämättömällä tasolla olevaa tuotantoa ja kulutusta on vähennettävä.
Toimenpiteet ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi eivät ole olleet
riittävän voimakkaita.
Tärkeysjärjestystä on muutettava. Ylituotannon ja -kuluttamisen
kulttuurista irtautuminen on välttämätöntä, sillä pelkkä
resurssitehokkuus ei riitä. Valtion tulee ohjata tuotantoa ja kulutusta
kestävälle tasolle sääntelyn ja taloudellisten ohjauskeinojen, kuten
verotuksen avulla.
3. Kaikille hyvinvointia kestävästi
Yhteiskunnan rakenteita on muutettava siten, että hyvinvointipalvelujen
turvaaminen ei riipu talouskasvusta. Olemme jo vauraampia kuin koskaan.
Hyvinvoivan yhteiskunnan rakentaminen vaatii ensisijaisesti tahtoa
suunnata resursseja tasa-arvoisesti hyvän elämän tueksi. Valtion tulee
tukea uudenlaisia työn ja toimeentulon muotoja ja hyvinvoinnin lähteitä
ja varmistaa, ettei kestävä elämä ole harvojen etuoikeus.
Kaikilla tulee olla mahdollisuus merkitykselliseen, turvalliseen ja
oikeudenmukaiseen elämään ympäristön kantokyvyn rajoissa. Kenenkään ei tule olla riippuvainen ympäristöä kuormittavasta palkkatyöstä
toimeentulonsa turvaamiseksi, sillä työllä voi olla myös haitallisia
vaikutuksia hyvinvointiin ja ympäristöön. Työn ja vapaa-ajan,
yhteisöllisen toiminnan, hoivatyön ja muun elämän yhdistämisen on oltava
nykyistä helpompaa.
KONKREETTISIA POLITIIKKAEHDOTUKSIA
Mitä jatkuvan kasvun ajatuksesta irtautuminen, kohtuutalous ja
Kohtuusliikkeen teesit voisivat tarkoittaa käytännössä?
Alla oleva Kohtuusliikkeen aktiivien kokoama lista esittelee moninaisia
teeseihimme pohjautuvia politiikkaratkaisuja. Lista ei ole
Kohtuusliikkeen virallinen ohjelma – tarkoitus on korostaa lukuisten
mahdollisuuksien kirjoa, jotka soveltuvat erilaisille poliittisille
näkökulmille.
I. Kulutus ja tuotanto kohtuulliselle tasolle
Tuotannon ja yritysten ohjaus
– Ympäristöä kuormittavan tuotannon verotusta kiristetään.
– Teollisuuden ja maatalouden tukien jaon perusteeksi otetaan ekologinen
kestävyys.
– Ulotetaan päästökauppa nykyistä laajemmalle ja korjataan päästöjen
hintaa huomattavasti ylöspäin.
– Tuotannon vaikeasti kierrätettävien materiaalien verotus, joka
kiristyy ajan mittaan. Materiaalit, jotka tuotannossa tehdään
kelvottomiksi kierrättää, voidaan kieltää.
– Tuottajien omia korjaamoita ja takaisinotto-ohjelmia tuetaan esim.
verotuksella ja tuilla.
– Työntekijäosuuskunnista tehdään kannustettava yhtiömuoto suosimalla
niitä verotuksessa. Talouskasvun hidastuessa työntekijäosuuskunnilla voi
olla pienempi paine irtisanoa väkeä.
– Verotuksella kannustetaan pörssiin listautumista vastaan.
Pörssiyritykset luovuttavan suuren osan itsenäisestä päätäntävallastaan
kansainvälisille pääomamarkkinoille, jolloin niiden on vaikeampi toimia
kestävyyden edelläkävijöinä.
– Yritysvastuulainsäädäntöä tiukennetaan esimerkiksi
#ykkösketjuun-kampanjan mukaisesti.
– Aseiden tuotantoa vähennetään.
Kuluttaminen
– Perustarpeet ylittävien kulutustuotteiden verotusta kiristetään
ekologisen kuormittavuuden mukaan.
– Kokeillaan henkilökohtaisia päästökiintiöitä esimerkiksi liikenteessä
(ks. kokeilu Lahdessa https://www.uia-initiative.eu/en/uia-cities/lahti)
– Tuontitullien perusteeksi otetaan tuodun tavaran koko elinkaaren (ml.
hävitys) ympäristöhaitta.
– Tuetaan ympäristöystävällisempiin lämmitysjärjestelmiin siirtymistä
sekä vanhojen autojen muuttamista biokaasulla(kin) toimivaksi.
– Tavaralainaamoita ja jakamistalouden alustoja tuetaan. Tavaralainaamot
voivat olla yksityisiä tai kirjastojen oheen perustettuja.
– Korjaamoita tuetaan verotuksella.
Työajan lyhennys
– Lyhennetään työviikkoa. Menetykset henkilötyötunneissa kurotaan umpeen
palkkaamalla enemmän työtekijöitä. Kokeilun voi aloittaa julkisen
sektorin aloilla, joilla lyhyempää työviikkoa erityisesti toivotaan.
Julkisen sektorin lyhyemmät työajat voivat kannustaa myös yksityistä
puolta seuraamaan esimerkkiä. Lyhyt työviikko voi olla myös osa
työtakuuohjelmaa.
Energia
– Puhtaan energian pien- ja yhteisötuotantoa sekä yhteisöviljelmiä
tuetaan. Tuki voi olla rahallista tai liittyä kaavoitukseen tai
lupamenettelyyn.
– Tuetaan energian säästöön tähtääviä ratkaisuja ja älykkäitä
sähköjärjestelmiä, jotka vähentävät energian tarvetta.
Liikenne
– Verotuksella ja tietulleilla kannustetaan irtautumaan
henkilöautoilusta kaupungeissa. Vastineeksi tarjotaan toimiva,
mahdollisimman laaja ja käyttäjälle edullinen julkinen liikenneverkko.
Henkilöautoilun määrää lasketaan samalla kun sitä sähköistetään, joten
sähköautojen tuet eivät riitä.
– Erityisesti välttämättömien kuljetusten kuten julkisen liikenteen,
harvaan asuttujen alueiden ja elinkeinoihin liittyvien autojen
sähköistämistä tuetaan esimerkiksi verotuksella ja latauspisteillä.
– Lentoliikenteen kasvun hillitsemiseksi joko nostetaan
lentokenttämaksua, luodaan lentovero, tai suoraan rajoitetaan Suomen
lentokenttien kautta kulkevien lentoja lukumäärää.
Ruoka
– Maatalouden tukien perusteeksi ekologinen kestävyys.
– Ruoan verotuksen perusteeksi tuotannon ilmastoystävällisyys, jolloin
ympäristöä kuormittavalla tavalla tuotetuista tuotteista tulisi
kalliimpia ja ympäristöystävällisistä edullisempia.
Rakentaminen ja kaavoitus
– Rakennusmääräyksillä taataan, että uudet rakennukset ovat
mahdollisimman ilmastoystävällisiä.
– Hillitään julkisten palvelujen keskittämistä, jolloin myös tuotannon
paikallistaminen on helpompaa.
– Ympäristövaikutusten arvioinnissa ohjeistetaan painottamaan
ilmastovaikutuksia, erityisesti pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeissa.
Tulovero
– Jyrkennetään tuloverotuksen progressiota korkeimpien tulojen päädystä
niin, että Suomeen käytännössä tulee maksimitulo.
Kotitalouksien ja yritysten velkaantuneisuus
– Yksityistä velkaantuneisuutta hillitään. Korkeat velkataakat voivat
talouskasvun hidastuessa osoittautua mahdottomaksi maksaa, mikä
aiheuttaisi hyvin vakavia ja laajalle leviäviä ongelmia taloudessa.
Velkaantuneisuutta hillitsevät esimerkiksi riittävä kotitalouksien
tulotaso ja hyvät julkiset palvelut. Julkiset investointipankit ja
julkinen lainojen takaaminen ovat keinoja hillitä velkaantumisen
tuottamia riskejä.
Mainonta
– Rajoitetaan tai osin kielletään hyvin epäekologisten tuotteiden ja
palveluiden kuten lentomatkojen mainonta. Jo nyt esimerkiksi terveydelle
haitallisten tuotteiden mainontaa rajoitetaan.
II. Kaikille hyvinvointia kestävästi
Verot ja tuet
– Verotuksella ja tuilla varmistetaan, että materiaalisen kulutuksen
väheneminen ja joidenkin tuotteiden nousevat hinnat eivät rasita ihmisiä
epäoikeudenmukaisesti. Kulutuksen laskun ei pidä olla liiaksi köyhimpien
vastuulla.
– Turvataan veropohja verovälttelyä kitkemällä.
– Kokeillaan osallistavia budjetoinnin menetelmiä.
Sosiaaliturva
– Kaikille kuuluva riittävä perustulo mahdollistaa työviikon
lyhentämisen, turvallisen irtautumisen ympäristöä kuormittavasta työstä,
ja uudelleenkouluttautumisen. Perustulo voidaan rahoittaa esimerkiksi
fossiilisten polttoaineiden verosta tai muista haittaveroista, jolloin
haittaverojen hyväksyttävyys samalla kasvaa.
– Alle 3-vuotiaiden lasten kotihoitoa tuettava nykyistä enemmän.
Julkiset työpaikat
– Ekologisessa murroksessa ja ylikulutuksesta irtautuessa työn tarjonta
muuttuu. Työttömäksi jääville tarjotaan hyödyllisiä työtilaisuuksia
ekologisessa jälleenrakennuksessa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi
työtakuuna.
Julkiset palvelut ja tilat
– Pysäytetään sotesektorin yksityistäminen.
– Peruspalveluista tehdään käyttäjälle maksuttomia.
– Esimerkiksi työajan lyhennyksestä seuraavien pienempien tulojen
vastineeksi ihmisillä tulee olla mahdollisuuksia vapaa-aikaan, joka ei
perustu kuluttamiseen. Tällaisia ovat mm. kirjastot, puistot,
ryhmätilat, ja metsikköpolut.
– Kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa tarjotaan
ympäristöystävällistä ja terveellistä kasvispainotteista ruokaa, jotta
kaikilla olisi mahdollista sellaista syödä.
III. Ekologinen jälleenrakennus, nyt
Jälleenrakennuksen rahoitus
– Yksityiset investoinnit fossiili-intensiivisiin hankkeisiin estetään.
Tällöin sekä estetään lukkiutuminen fossiilisiin investointeihin, että
kannustetaan yksityisen pääoman kanavoitumista ekologisempiin hankkeisiin.
– Valtio voi ohjata yksityisiä investointeja kestäviin hankkeisiin mm.
rahoittamalla tärkeiden sektoreiden tutkimusta ja kehitystä, takaamalla
lainoja ja investoimalla tärkeisiin sektoreihin itse.
– Ei valtion rahaa fossiiliseen infrastruktuuriin. Ei uusia kiitoratoja.
Ei uusia valtateitä.
– Jos yksityinen pääoma ei kuitenkaan johda tietä jälleenrakennuksessa,
julkisen velan määrä ei voi olla esteenä tarpeellisten investointien
toteutukselle. EU:n julkisen sektorin velkakaton ehdot olisi tässä
tapauksessa voitava neuvotella uudelleen, tai siitä pitäisi joustaa.
– Euroopan investointipankin roolia kasvatetaan ekologisen
jälleenrakennuksen toteuttamiseksi.
– Suomeen voidaan perustaa ”kehityspankki”, joka rahoittaa kestävää
infrastruktuuria edullisesti ja takaa yksityisiä jälleenrakennushankkeita.
– Suomen työeläkejärjestelmän yli 200 mrd. euroa ohjataan ensin irti
kaikista fossiilisista investoinneista, ja sitten tukemaan ekologista
jälleenrakennusta.
– Euroopan keskuspankki voi osallistua ekologisen jälleenrakennuksen
rahoitukseen, mikäli sen mandaatti neuvotellaan uudestaan.
Mittarit
– Yhteiskunnallista kehitystä mitataan muilla mittareilla kuin BKT:llä
ja työllisyydellä. Talouspolitiikan tavoitteena on hyvinvointi ja
kestävyys eikä talous itseisarvoisesti.
Kaupunki- ja aluesuunnittelu sekä rakentaminen
– Kaavoituksessa ja lupamenettelyssä estetään uudet
fossiili-intensiiviset rakennushankkeet.
– Ei enempää tilaa henkilöautoliikenteelle.
– Kaavoitetaan lisää tilaa uusiutuvalle energialle – tuotannon tuloja
voidaan jakaa paikallisten kanssa, mikä lisää hankkeiden hyväksyttävyyttä.
Koulutuspolitiikka
– Uudelleenkoulutusohjelmalla saadaan osaavaa työvoimaa ekologisesti
kestävän infrastruktuurin suunnitteluun ja rakentamiseen.
Uudelleenkoulutus myös antaa turvaverkon, kun vanhoja ympäristölle
haitallisia työpaikkoja häviää.
– Oppilaita ja opiskelijoita valmistetaan tulevaisuutta varten
korostamalla ihmisen riippuvuutta luonnonresursseista ja
luonnonjärjestelmistä. Samalla käsitellään ilmastonmuutokseen
sopeutumisen, kestävän elämän ja hyvinvoinnin edellytyksiä.
EU ja kauppa
– EU:n vakaus- ja kasvusopimus muutetaan vakaus- ja
hyvinvointisopimukseksi, kuten yli 200 tutkijaa viime syksynä
ehdottivat. Uusi sopimus ei määrittäisi talouskasvua politiikan
päämääräksi, sallisi julkisen rahoituksen roolin kasvattamisen
ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi sekä keskittyisi hyvinvointiin
taloustilastojen sijasta.
– Elinkeinoelämän murroksessa koordinoidaan talous- ja kauppapolitiikkaa
muiden valtioiden ja EU:n kanssa, jotta ekologinen kestävyyden
tavoittelu ei tee kestään altavastaajaa.
Innovaatiot
– Ekologisten kriisien aika vaatii teknologisten innovaatioiden lisäksi
sosiaalisia innovaatioita. On löydettävä uusia kestäviä tapoja elää
yhdessä ja voida hyvin Suomessa. Uusien yhteiskunnallisten järjestelmien
kuten paikallisvaluuttojen, erilaisten osuuskuntien, ja yhteisöllisten
projektien kokeiluihin kannustetaan mm. julkisilla investoinneilla ja
apurahoilla.
Metsät
– Suojellun metsän määrää lisätään.
– Käytetään metsää rakentamiseen, ei polttoaineeksi. Kannustetaan
puurakentamisen vaatimien suurien puiden kasvattamiseen.
Hallinto
– Perustetaan ”ekologisen jälleenrakennuksen ministeriö”. Ministeriön
tehtävänä on suunnitella jälleenrakennusta ja ottaa kantaa investointien
ja poliittisten päätösten ympäristövaikutuksiin sekä siihen, edistävätkö
vai hidastavatko päätökset jälleenrakennusta.
– Perustetaan ilmastoministeri ja -ministeriö toimimaan
yhteensovittavana suunnittelijana eri toimijoiden välillä.
Kohtuusliikkeen aktiivit
Elina Hemminki, Eeva Houtbeckers, Timo Järvensivu, Marko Ulvila ja Henri
Wiman
Lisätietoja: https://www.kohtuusliike.fi
Twitter: https://twitter.com/kohtuusliike
Facebook: https://www.facebook.com/kohtuusliike
Instagram: https://www.instagram.com/kohtuusliike
Kymmenen kohtuullista vaatimusta: http://www.kohtuusvaarassa.com/about/
Kymmenen kohtuullista ilmastovaatimusta:
https://www.kohtuusliike.fi/kymmenen-kohtuullista-ilmastovaatimusta/
