Ruanda on onnistunut pitämään koronatartuntojen määrän alhaisena tehokkaan tiedotuksen ja autoritäärisen hallinnon avuin. Pienellä Keski-Afrikan valtiolla on aiempaa kokemusta epidemioiden, kuten ebolan, taltuttamisessa.
Ruanda on Etelä-Afrikan ohella nostettu otsikoihin esimerkillisenä Afrikan valtiona koronaviruksen taltuttamisessa. Ruanda oli ensimmäinen afrikkalainen maa, joka julisti kansallisen ulkonaliikkumiskiellon. Tämä tapahtui jo maaliskuun 22. päivä, vain viikko Ruandan ensimmäisen covid-19 ‑tartuntatapauksen jälkeen. Tehokkaat ehkäisymenetelmät ovat pitäneet tiheään asutun Keski-Afrikan maan tartuntaluvut alhaisina. Yhtäkään koronakuolemaa ei maassa ole toistaiseksi raportoitu.
Ruandan ohella koko mantereen suhteellisen alhaisia koronavirustartuntamääriä ja kuolemia on ihmetelty laajalti mediassa. Yhtenä selityksenä pienelle kuolleisuudelle on pidetty Afrikan nuorta väestönrakennetta. Koronan on tähän mennessä osoitettu olevan kohtalokkain iäkkäälle väestölle. Toiseksi syyksi on ehdotettu Afrikan verrattaista eristäytyneisyyttä muista maanosista, minkä vuoksi Afrikan ulkopuolelta tulevat matkailijat eivät ehtineet levittää virusta laajemmin. Myös joidenkin maiden vajavaisen testauskapasiteetin on epäilty paljastavan vain osan viruksen todellisista tartuntamääristä.
Edellä mainittujen päättelyiden lisäksi on tärkeää muistaa, että useat Saharan eteläpuolisen Afrikan maat kamppailevat lähes jatkuvasti erilaisia epidemioita vastaan ja terveyskriisien parissa. Näin on tehnyt myös Ruanda, jonne ebolaepidemia uhkasi rantautua rajan yli Kongon demokraattisesta tasavallasta kesällä 2019. Epidemian ehkäisy saavutettiin aktiivisen terveysviestinnän, tehostetun julkisen käsihygienian ja tiukan rajakontrollin ansioista.
Vaikka pandemian pahimmat päivät voivat olla vielä edessä, Ruanda on monen afrikkalaisen valtion tavoin osoittanut lujan kriisivalmiuden koronan edessä. Toivoa saattaa, että yhtenä covid-19 ‑pandemian hopeareunuksena syntyisi maailmanlaajuinen dialogi, jossa tulevaisuuden terveyskriisejä pohtiessa Ruandan kaltaiset etelän valtiot nähtäisiin autettavien kehitysmaiden sijasta ratkaisujen ja tehokkaiden ehkäisykeinojen edelläkävijöinä.
Kagamen kunnianhimoiset kriisitoimet
Jo 20 vuotta Ruandan presidenttinä toiminut Paul Kagame on tunnettu autoritäärisestä johtamistyylistään. Siksi hallituksen pikainen päätös ulkonaliikkumiskiellosta, julkisten tilojen ja liikenteen sekä kansainvälisten rajojen sulkemisesta ei tullut suurena yllätyksenä. Ohjeiden toteutumista valvoo armeija, joka pysäyttää jalankulkijat tarkistaen heidän päämääränsä. Vain kauppa- ja apteekkireissut sallitaan.
Pandemian taltuttamiseksi Kagamen hallitus on hakenut mallia Etelä-Korean tehokkaasta testaamisesta. Jo nyt, epidemian alkuvaiheessa, kun tartuntoja on todettu Ruandassa vasta alle 200, maan kunnianhimoinen tavoite on testata ainakin 700 henkeä vuorokaudessa. Myös toisen asteen kontaktit testataan.
Esimerkin hallinnon otteesta antoi paikallinen ystäväni, joka kertoi joutuneensa karanteeniin pandemian alkupäivinä. Kaveripiirin grillijuhlissa oli tuolloin käynyt vieras, jolla oli korona. Tapahtuneen seurauksena ystäväpiirin lisäksi myös heidän perheenjäsenensä ja kollegansa joutuivat koronatestiin. Ystäväni kuvailee tapausta:
“Valtion bussi haki meidät kotoa. Istuimme vähintään metrin päästä toisistamme ja meille annettiin kasvomaskit. Testien valmistumiseen saakka terveysministeriö soitti minulle joka päivä kysyäkseen vointiani ja mahdollisten oireiden kehittymisestä.”
Ruandassa toimii koko maan kattava progressiivinen eli tuloihin perustuva julkinen terveydenhuolto. Kaikkein köyhimmille terveydenhuolto on ilmaista. Sen ylläpidon mahdollistavat varakkaimpien kansalaisten terveydenhuoltomaksut. Perussairauksia hoidetaan maassa suhteellisen tehokkaasti, mutta esimerkiksi syöpähoidon kaltaiseen erikoissairaanhoitoon voi joutua matkustamaan jopa toiselle puolelle maata. [- -] Ruandassa toimii useita kiinalaisia terveyskeskuksia ja erikoissairaanhoitoa tarjoavia intialaisia klinikoita.
Ebolan opit
Ruanda ei ole keltanokka epidemioiden ehkäisemisessä. Vuonna 2019 ebola levisi naapurivaltio Kongon demokraattisessa tasavallassa ripeää tahtia. Ebolan rantautuessa Ruandan rajapinnassa sijaitsevaan Goman miljoonakaupunkiin, Maailman terveysjärjestö julisti ebolaepidemian kansainväliseksi kansanterveysuhaksi. Ruanda valmistautui jo silloin rakentamalla kenttäsairaaloita, ebolan testauspisteitä ja julkisia käsienpesualtaita. Ebolaa ehkäisevä infrastruktuuri on hyödyksi myös koronan taltuttamisessa.
Maan kriisivalmiuden lisäksi Ruandan vahvuus viruksen torjunnassa piilee tehokkaassa tiedottamisessa. Jo ebolan aikana katuja, bussipysäkkejä ja rajan ylityspisteitä koristivat viruksesta varoittavat infotaulut. Nyt koronan aikana presidentti Kagame on twiitannut opetusvideon käsienpesutekniikasta haastaen myös Tansanian, Kongon demokraattisen tasavallan ja Kenian presidentit Maailman terveysjärjestön #SafeHands-kampanjaan.
Ruandan terveysministeriö ja poliisi lähettävät kansalaisille viikoittaisia koronapäivityksiä tekstiviestien välityksellä, ja radioasemat ja TV-kanavat muistuttavat yleisöä hyvästä käsihygieniasta. Aasialaista mallia mukaillen poliisien droneihin kiinnitetyt kovaääniset lentävät kylien yllä varoittaen ihmisiä ulkonaliikkumiskiellon rikkomisesta ja siitä koituvista rangaistuksista. [- -]
Taloudellinen ahdinko näkyy kansalaisten arjessa jo nyt, ja tulee varmasti pahenemaan pandemian jatkuessa pidempään. Ensiapuun hallitus on kuitenkin aloittanut hätäruoka-avun jakamisen. Kotitalouskohtaisen apupakkauksen sisältä löytyy maissijauhoja, papuja, öljyä, riisiä, suolaa, sokeria ja saippuaa. [- -]
Ruandan ripeät ja tehokkaat ehkäisytoimet pandemian leviämistä vastaan eivät ole moitteettomia. Armeijan vallankäyttö ja taloudellisesta ahdingosta kärsivä köyhä luokka ovat todellisia ongelmia, joihin Ruandan valtio on kertonut puuttuvansa. On harmillista, jos edellä mainitut ongelmat varjostavat maan esimerkillistä kriisivalmiutta tulevaisuudessa.
Suvi Lensu
- Suvi Lensu on tohtorikoulutettava Edinburghin yliopistossa ja tutkijana ANTHUSIA-nimisessä antropologisessa tutkimusprojektissa.
(Artikkelia on lyhennetty ja se on julkaistu aikaisemmin 24.4. AntroBlogissa. Päivitys: Ruandassa on raportoitu 261 tartuntatapausta ja tehty noin 36 000 testiä 6.5. mennessä Worldometersin mukaan.)
