Viime kuukauden aikana Yhdysvaltojen työmarkkinoilta on kadonnut 20,5 miljoonaa työpaikkaa.[1] Työttömyys nousi virallisesti 14,7 prosenttiin, mutta korkeampiakin lukuja on esitetty. Työministeriön pääekonomisti Heidi Shierholz arveli, että todellinen työttömyys on 23,6 prosenttia.[2] Vielä helmikuussa se oli vain 3,5 prosenttia.
Toukokuun alkupuolella saattoi tulla päivässä 3,2 miljoonaa työtöntä lisää.[3] Työttömien määrä on tällä hetkellä kaikkiaan 33,5 miljoonaa, mutta kesäkuussa työttömien määrä saattaa nousta jopa 47 miljoonaa ennustaa Yhdysvaltojen keskuspankki (Fed).
Näin nopealle työttömyyden kasvulle ei ole historiallista vertauskohdetta.
Työttömyydestä kärsivät ennen kaikkea halpapalkkasektorilla työskentelevät – usein väliaikaisissa työsuhteissa. Halpapalkkasektorin suurimpia työllistäjiä: McDonalds 517.000 työntekijää, Walmart 347.000, Subway 180.000, Burger King 165.000, Pizza Hut 156.00 jne. Lähes 3/4 työpaikkansa menettäneistä on työskennellyt ”food services and drinking places” sektorilla.[4]
Kaikkiaan Yhdysvalloissa työskentelee 53 miljoonaa henkilöä halpapalkkasektorilla. Heidän tilanteensa huononee nopeasti. Joka toisella amerikkalaisella ei ole riittävästi säästöjä kyetäkseen tulemaan toimeen kolme kuukautta. Vähän ansaitsevilla luku on 77 prosenttia, joista jo puolet ilmoittaa toisen perheen jäsenen tulleen työttömäksi.
Arvioiden mukaan noin 40 prosentilla kotitalouksilla ei ole riittävästi säästöjä kyetäkseen maksamaan 400 dollarin ylimääräistä menoerää. Tosin kongressi päätti 2,3 biljoonan dollarin tukipaketista ja sen puitteissa on tarkoitus jakaa niin sanottua helikopterirahaa aina 1200 dollariin asti yksityishenkilöille.
Mutta pahempaa voi olla tulossa
Koronakriisin uhka Yhdysvaltojen taloudelle on suuri. Yhdysvaltalainen taloustieteilijä Gregory Daco on arvioinut bruttokansantuotteen voivan pienentyä jopa 40 prosenttia.[5] Vaikutusvaltainen Goldman Sachs -pankki ennustaa noin 34 prosentin pudotusta bruttokansantuotteeseen. Suomen bruttokansantuote romahti vuoden 2008 finanssikriisin takia noin kahdeksan prosenttia, joten 34–40 prosentin suuruisen romahduksen traagisia vaikutuksia Yhdysvaltojen väestölle ja kansantalouteen on vaikea hahmottaa.
Pandemialla arvellaan olevan suuri merkitys Yhdysvaltojen roolin heikkenemiselle maailmanpolitiikassa. Saksalainen Die Zeit -lehti kuvasi jo Yhdysvaltoja ”voimattomaksi kansakunnaksi”.[6]
Historioitsija, professori Jeffrey Engel on puolestaan todennut:
”Koronakriisi on avainhetki Amerikan valta-aseman menetykselle maailmassa, koska Amerikan johto on täysin epäonnistunut.”
Taloustieteilijä, professori Kenneth Saul Rogoffin mielestä pandemia on suurin uhka Amerikan johtavalle roolille maailmassa ja dollarin ylivallalle toisen maailmansodan jälkeen.” [7]
Mutta Trump on voitonvarma – ainakin puheissaan ”sodassa virusta vastaan”. Hänen mukaansa: ”Me tulemme jälleenrakentamaan kaiken paremmin, ja se tulee tapahtumaan nopeammin, kuin ihmiset uskovatkaan.”
Näitä Trumpin lupauksia on syytä punnita sitä taustaa vasten, kuinka koronakriisi tuhosi noin kuukaudessa Trumpin mainostaman ”työllisyys-ihme” -ilmiön ja kuinka koronakriisi on vaarantamassa Trumpin uudelleenvalinnan presidentiksi.
[1] https://twitter.com/hshierholz/status/1258736472930189313
[2] https://twitter.com/hshierholz/status/1258739848250183680
[3] https://www.heise.de/tp/features/USA-6-6-Millionen-Arbeitslose-in-einer-Woche-4695804.html
[4] https://www.heise.de/tp/features/Corona-Krise-US-Arbeitsmarkt-im-freien-Fall-4717801.html
[5] https://www.spiegel.de/wirtschaft/coronavirus-us-wirtschaft-in-der-krise-nur-eine-boe-vor-dem-hurrikan-a-783c321b-f7b7-4348-b202-207738d3fcff
[6] https://www.zeit.de/politik/ausland/2020-04/corona-usa-donald-trump-krise-strategie-wahrheit
[7] https://www.heise.de/tp/features/USA-Versagen-der-Politik-und-Militaereinsatz-in-Zeiten-der-Pandemie-4705787.html?seite=all
Jouko Jokisalo
- Jouko Jokisalo on (Euroopan historian) dosentti, Oulun yliopisto.
