Säännöllisesti kotona työskennelleiden osuus nousi jo yli 50 prosenttiin valtiosektorilla, jossa työskenneltiin jo ennen koronaa selvästi eniten etänä.
Etätyö lähes kaksinkertaistui vuonna 2020. Suurin osa työllisistä ei kuitenkaan tehnyt etätyötä lainkaan. Etätyön tekeminen vaihteli paljon toimialoittain ja alueelliset erot olivat suuria.
Työvoimatutkimuksessa etätyötä on mitattu kysymällä, onko viimeisen neljän viikon aikana tehnyt ansiotyötä kotona säännöllisesti, silloin tällöin vai ei lainkaan.[1]. Tällä mittarilla etätyön tekeminen lähes kaksinkertaistui vuonna 2020.
Neljäsosa kaikista työllisistä ilmoitti työskennelleensä säännöllisesti kotona. Samaan aikaan niiden työllisten osuus, jotka eivät työskennelleet kotona lainkaan laski noin 7 prosenttiyksikköä 61 prosenttiin.
Etätyö yleistyi lähes kaikilla toimialoilla
Etätyön osuus yleistyi eniten yhdistetyllä toimialalla C, D, E (Teollisuus, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, vesihuolto jne.) eli aloilla, joilla on aiemmin työskennelty vain vähän etänä. Kyseisillä toimialoilla lomautettujen määrä yhteensä lähes nelinkertaistui. Kotona työskentelyn osuus nousi erityisen paljon todennäköisesti siitä syystä, että ”lähityönä” tehtävä työ vähentyi.
Etätyö yleistyi reippaasti myös informaatio ja viestintä -toimialalla (J), rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (K) ja julkisessa hallinnossa (O), joissa se oli melko tavallista ennenkin (kuvio 1).
Kiinteistöalalta tiedämme, että välitystoiminta siirtyi suurelta osin verkkoon varsinkin keväällä 2020.
KUVIO 1: SÄÄNNÖLLISESTI KOTONA TYÖSKENNELLEIDEN OSUUS TYÖLLISISTÄ TOIMIALOITTAIN 2019 JA 2020, %
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Koulutuksessa (P) muutos vaikuttaa pieneltä siinä mielessä, että toimialalla tehtiin etätyötä verrattain paljon edellisvuonna ja oppilaitoksissa siirryttiin keväällä etäopetukseen. Odotetusti majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (I) ei tapahtunut muutosta.
Kaiken kaikkiaan etätyö on yleistynyt jo pitkään, koronakriisin etätyösuositukset vain antoivat sille kunnon sysäyksen. Korkea koulutustaso, toimialarakenne ja ns. tietotyötä tekevien suuri määrä on Suomessa tukenut etätyön yleistymistä.
Valtiolla selvästi enemmän kuin kunnissa tai yrityksissä
Valtiolla tehtiin jo ennen koronaa selvästi enemmän etätyötä kuin kuntasektorilla tai yksityisellä sektorilla. Vuosi 2020 kasvatti valtiosektorilla säännöllisesti kotona työskennelleiden osuuden 21 prosentista 52 prosenttiin.
Kuntasektorilla säännöllinen etätyö kasvoi 10 prosentista 16 prosenttiin ja yksityisellä sektorilla 15 prosentista 26 prosenttiin. Kuntasektorin työllistävin toimiala, terveyspalvelut, tarjoaa monia muita aloja vähemmän mahdollisuuksia etätyöhön.
Sukupuolten välillä ei suuria eroja
Sukupuolten välillä ero etätyön yleisyydessä ei ollut kovin suuri. Vuonna 2020 sekä miehistä että naisista 25 prosenttia ilmoitti työskennelleensä säännöllisesti kotona. Edeltävänä vuonna vastaava osuus oli miehillä 15 prosenttia, naisilla 14 prosenttia.
Ei lainkaan kotona työskennelleitä miehiä oli 59 prosenttia ja naisia 62 prosenttia vuonna 2020. Vastaava osuus edeltävänä vuonna oli miehillä 66 prosenttia, naisilla 70 prosenttia.
Etätyö yleistyi muuallakin kuin etelässä
Ennen koronaa etätyötä tehtiin eniten Uudellamaalla.
Ehkä hieman yllättävästi säännöllinen etätyö yleistyi kriisin myötä etenkin siellä, missä se oli aiemmin harvinaisinta. Eniten etätyö yleistyi Pohjois-Karjalassa. Lapissa ja Kainuussa siirryttiin etätyöhön yhtä laajasti kuin Uudellamaalla.
KUVIO 2: SÄÄNNÖLLISESTI KOTONA TYÖSKENNELLEIDEN OSUUS TYÖLLISISTÄ ASUINMAAKUNNAN MUKAAN 2019 JA 2020, %
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Pohjoisissa maakunnissa työllisyys kärsi Uuttamaata enemmän ja todennäköisesti osaltaan nosti kotona työskennelleiden osuutta. Pohjois-Karjalassa työllisyysaste laski edellisvuodesta 1,7 prosenttiyksikköä, Lapissa 2,6 ja Kainuussa 4,1 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan Uudellamaalla työllisyysaste laski 0,9 prosenttiyksikköä.
Maakunta on tässä se maakunta, jossa vastaajan vakituinen asuinkunta sijaitsee. Muutos kotona työskentelyssä näkyy muutoksena vastaajan asuinmaakunnassa eikä esimerkiksi vapaa-ajan asunnon sijaintimaakunnassa, vaikka siellä työskentely olisikin mielletty kotona työskentelyksi.
Korona-aikana etätyötä on tutkittu melko paljon. Suurin osa työstä on kuitenkin edelleen sellaista, jota ei voi tehdä etänä. Kotona säännöllisesti työskennelleiden osuudet muistuttavat, että mahdollisuudet etätyöhön riippuvat paljon siitä, millä alalla työskentelee ja missä sattuu asumaan.
(Artikkeli on aikaisemmin 29.3. julkaistu Tieto&Trendit-sivustossa.)
Tatu Leskinen on yliaktuaari Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa.
Lisää aiheesta:
Pertti Taskinen: Etätyö on pidentänyt työpäivää eniten koulutuksessa
Työolobarometri – ennakkotiedot 2020.
Suomen yrittäjien Työelämägallup.
Työterveyslaitoksen etätyökatsaus.
Telian matkustus- ja etätyötilaston tuloksia Helsingin Sanomissa.
[1] Suomen yrittäjien teettämässä kyselyssä syyskuussa 2020 etätyötä tehneistä 95 prosenttia ilmoitti työskennelleensä kotona, 21 prosenttia vapaa-ajan asunnolla ja 15 prosenttia jossain muualla.
