Yli 200 Elokapinan aktivistia pysäytti liikenteen 17.–20. kesäkuuta leiriytymällä ensin eduskuntatalon edessä ja sitten Unioninkadulla. Lähes 30 asteen helteestä huolimatta he jatkoivat aktivismiaan neljän päivän ajan. Sunnuntaina poliisi ottii kiinni 80 elokapinalaista Mannerheimintieltä ja noin 20 Unioninkadulta sekä parikymmentä spontanisti mukaan liittynyttä mielenosoittajaa. (HS, 20.6 ja IL) Ylen mukaan kaikille ”kiinniotetuille vaaditaan sakkorangaistusta”.
Näin sitkeä ja päättäväinen kansalaistottelemattomuus muistuttaa vuonna 1979 alkanutta Koijärvi-liikettä, jonka 101 aktivistille tuomittiin sakkkorangaistuksia. Järvi kuitenkin pelastui ja Suomeen kehittyi myöhemmin vihreä liike.
Myös Elokapina-liike saattaa kasvaa hyvin merkittäväksi ilmasto-hätätilan koskiessa kaikkia. Iso-Britanniassa vuonna 2018 perustettu Extinction Rebellion (XR) onkin levinnyt yli 82 maahan. Suomessa Elokapina-liike on toiminnassa jo kahdeksalla paikkakunnalla.
Perusteluja liikenteen pysäyttämiseksi
Mannerheimintien sulkemiseen osallistuneet ekokapinalaiset kertovat sosiaaliantropologi Dimitri Ollikaisen videolla, kuinka uudet jäsenet koulutetaan väkivallattomaan aktivismiin paikallisosastoissa. Liikkeellä ei myöskään ole johtajia. Demokratiaa ylläpidetään mielenosoituksissa niin, että kukin paikallisosasto on mukana yhtenä ryhmänä ja päätöksentekoon tarvitaan kaikkien osastojen konsensus.
Kysymykseen miksi aktivistit eivät voi osoittaa mieltään puistossa tai jalkakäytävällä, vastataan Elokapinan nettisivuilla, että koska ilmasto jo näyttää olevan lämpenemässä kolmeen asteeseen, niin tähänastiset mielenosoituskeinot eivät ole olleet riittäviä:
”Siksi tilanteen vakavuus on tehtävä korostetun näkyväksi. Sitä varten harjoitamme väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta. Tunnistamme että jotkin kansalaistottelemattomuuden muodot, kuten tiesulut, aiheuttavat summittaista häiriötä ja ovat siksi yksittäisiä ihmisiä kohtaan epäreiluja. Olemme tästä hyvin pahoillamme. Emme haluaisi olla häiriöksi. Katsomme kuitenkin että huomion kiinnittäminen ilmasto- ja ympäristökriisiin on tässä hetkessä välttämätöntä”, kuvaillaan tiesulkujen tarpeellisuutta Elokapinan sivuilla.
Extinction Rebellionin (XR) internetsivuilla on eri maista hätkähdyttävän symbolisia kuvia, joissa yksi hento nuori nainen on pysäyttänyt autoliikenteen kiinnittääkseen huomiota XR:n tavoitteisiin. Liike ei kuitenkaan pyri syyllistämään eikä saattamaan häpeään yksilöitä vaan vaikuttamaan päättäjiin, jotta syntyisi koko järjestelmää koskevia muutoksia.
Kolme vaatimusta
Extincton Rebellion (XR) -liikkeellä on kolme vaatimusta:
1. Hallituksen on julistettava ilmasto- ja ympäristöhätätila ja ryhdyttävä säännölliseen kriisitiedotukseen.
2. Hallituksen on luotava sitova lainsäädäntö hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä, ja aloitettava välittömästi laaja ekologinen jälleenrakennus.
3. Hallituksen on kutsuttava koolle kansalaisista satunnaisotannalla valittu kansalaisfoorumi. Kansalaisfoorumi käy puntaroivia keskusteluja tutkimustiedon pohjalta ja tekee ehdotuksia sosiaalisesti oikeudenmukaisista päästövähennyskohteista ja luonnonsuojelutoimista. Eduskunnan on käsiteltävä foorumin ehdotukset.
Vaikkakaan Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Karoliina Auvinen ei nähnyt Ylen lokakuisessa artikkelissa mahdolliseksi saavuttaa täyttä hiilineutraaliutta jo vuonna 2025, niin hän silti pitää Elokapinan vaatimuksia oikeansuuntaisina.
– Se muutos, mikä tapahtuu nyt, olisi pitänyt saada käyntiin jo 20 vuotta sitten. [- -] Muutoksen pitää tapahtua nyt. Siinä Elokapina on ihan oikeassa, tähdensi erityisasiantuntija Auvinen. (Yle, 25.10.20.)
Hallitus tarvitsee luovaa aktiivisuutta
Toivottavasti Elokapina saa hallituksen pohtimaan luovia ratkaisuja, joiden ei suinkaan aina tarvitse aiheuttaa lisäkustannuksia julkiselle sektorille.
Esimerkiksi rakennusten lämmittäminen kuluttaa noin 27 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä energiasta, arvioidaan Ilmasto-oppaassa. Lämmitysenergia saadaan edullisempana ja ilmastoystävällisesti, mikäli se vaihdetaan maalämpöön ja ekosähköön.
Maalämpöasennus voidaan maksaa vaikka kuukausimaksulla, muistutetaan Helsingin Sanomien artikkelissa:
”Kolmasosa Helsingin taloyhtiöistä voisi lämmetä maalämmöllä – Tällaisilla itse itsensä maksavilla remonteilla taloyhtiö voi säästää energialaskussa”. (HS, 10.9.18)
Mikäli merkittävä osa valtion ja kuntien omistamista kiinteistöistä vaihtaisi maalämpöön, niin se toisi huomattavia taloudellisia säästöjä julkiselle sektorille.Joidenkin arvioiden mukaan maalämpöinvestoinnista saa pääomalle yli kymmenen prosentin tuoton.
Hallitus voisi luoda edullisia lainapaketteja kotitalouksille ja yrityksille, joilla siirtyminen ilmastoystävälliseen lämmittämiseen voisi nopeutua huomattavasti.
Kun valtio saa lainaa nyt lähes nollakorolla, niin moniin muihinkin tämänkaltaisiin luoviin ratkaisuihin kannattaisi ryhtyä hyvin nopealla aikataululla.
- MIKAEL KALLAVUO
Lisäys 21.6. klo 11.30. Kansalaisfoorumi vaatimustaan Elokapina perustelee muun muassa näin:
”Elokapina ei vastusta edustuksellista demokratiaa. Vaadimme sen täydennykseksi osallistavan demokratian kansalaisfoorumia, etsimään ratkaisut sellaisiin vaikeisiin ylivaalikautisiin kysymyksiin kuten ilmastonmuutos ja luontokato, joita eduskunta ja puolueet eivät ole saaneet ratkaistua kansan konsensuksesta huolimatta. Tuore tutkimusaineisto osoittaa, että poliitikot tahtoisivat pystyä parempaan, mutta heillä on liian kiire markkinahenkisen päivänpolitiikan kanssa, jotta isojen järjestelmätason haasteiden huomioiminen onnistuisi. Myös lobbaus, etujärjestöjen valta, sekä lyhyet vaalikaudet ja hallitus-oppositio asema hankaloittavat laajojen uudistusten läpiviemistä, silloinkin kun ne koetaan äärimmäisen tarpeellisiksi.”