Tänään 16.5. vietetään poikien päivää. Miten suomalaisilla pojilla menee? Viimeisimmän PISA-tutkimuksen perusteella ihan mukavasti, mutta heikosti lukevien määrän kasvu antaa aihetta huoleen.
Kolmen vuoden välein toteutettava PISA (Programme for International Student Assessment) on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma. PISAn avulla saadaan kansainvälistä vertailutietoa niin koulutuksen tilasta kuin myös koulun ulkopuolisista oppimiseen vaikuttavista tekijöistä.
Vuoden 2018 PISA-tutkimuksessa keskityttiin erityisesti lukutaitoon. Lukutaidon ohella testattavia aineita ovat matematiikka ja luonnontiede. Lisäksi vuosittain on vaihtuva aihe.
Suurin osa pojista lukee hyvin
Suomalaisnuorten lukutaito on PISA-tutkimuksen mukaan maailman huipputasoa, vaikka sijoitus vertailussa on laskenut aivan kärkipaikalta. Syy laskevaan sijoitukseen on nopeasti lisääntynyt heikkojen lukijoiden määrä.
Lukutaidon tarkastelu on erityisen tärkeää. Se on avaintaito, jonka pohjalle muu oppiminen rakentuu. Heikoimman tason lukijoilla opiskelu ja työelämässä pärjääminen on haastavaa. Vaikeudet pärjätä yhteiskunnassa lisäävät syrjäytymisriskiä.
Suomalaisista pojista 20 prosenttia oli heikoimman tason lukijoita, tytöillä osuus oli 7 prosenttia. Heikosti lukevien poikien määrä on kasvanut 7 prosenttiyksikköä vuodesta 2009. Vastaavasti etevimpien lukijoiden ryhmässä tyttöjä (20 %) oli enemmän kuin poikia (9 %).
Poikien lukutaidon taso ei ole huolena vain Suomessa, se on kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa tyttöjen tasoa heikompi. Suomessa poikien ja tyttöjen välinen ero on kuitenkin OECD-maiden suurin.
Kiinnostus ja kotoa saatu tuki auttavat
Miksi poikia sitten on tyttöjä enemmän heikoimmin lukevien ryhmässä?
Lukemista, kuten muitakin taitoja pitää harjoitella. Oppilaiden lukuinnostuksella on yhteys lukutaitoon. Suomalaispojista 63 prosenttia kertoi lukevansa vain, jos on pakko. Tytöillä vastaava luku on 39 prosenttia.
Oppimiseen tarvitaan tukea myös koulumaailman ulkopuolelta. Aiemmin on havaittu, että kotoa saadun tuen puute vaikuttaa erityisesti poikien oppimiseen. Sosiaalisten suhteiden ongelmat vaikuttivat poikien oppimiseen tyttöjä enemmän. Kotoa saatu tuki saattaisikin olla tärkeä auttava tekijä varsinkin heikoimmin pärjääville pojille.
Suomalaiset nuoret, pojat mukaan lukien, ovat edelleen lukutaidossa maailman huipputasoa. Kuitenkin jo viidesosalla pojista lukutaito on huolestuttavan heikko. Yksin kouluissa ei voida ratkaista poikien vähäistä lukutaitoa ja -innostusta, vaan tukea tarvitaan myös kotoa.
Pojat tyytyväisiä elämäänsä
Hyviäkin uutisia on. PISA-tutkimuksessa kysytään myös hyvinvointiin ja muuhun elämään liittyvistä asioista. Pojat olivat kaikkien maiden tulokset huomioiden tyttöjä tyytyväisempiä elämäänsä, näin myös Suomessa. Suomalaisista pojista 84 prosenttia kertoi olevansa elämäänsä tyytyväisiä.
Kevään 2022 PISA-tuloksia joudumme odottamaan loppuvuoteen 2023. On mielenkiintoista nähdä, miten pandemia-aika etäkouluineen on vaikuttanut niin oppimistuloksiin kuin tyytyväisyyteen elämässä.
(Artikkeli on aikaisemmin 16.5. julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&Trendissä.)
- Johanna Lahtela työskentelee Tilastokeskuksen Yhteiskuntatilastoissa yliaktuaarina Lapsistrategian toimenpiteen 24 parissa.
