Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Pia Mäkelä vastaa alla oleviin kysymyksiin. (Artikkeli on julkaistu alun perin A-klinikkasäätiön sivuilla 1.7.22.)
MITEN KANSANTERVEYS JA ALKOHOLINKÄYTTÖ LIITTYVÄT YHTEEN?
Alkoholinkäyttö vaikuttaa merkittävästi suomalaisten terveyteen ja väestöryhmien terveyseroihin. Alkoholin aiheuttamien haittojen kirjo on todella laaja, ja alkoholi vaikuttaa kymmenien lievien ja vakavien sairauksien ja oireiden syntyyn.
Vuonna 2020 alkoholi aiheutti Suomessa 2 209 kuolemaa ja muita haittoja moninkertaisesti. Esimerkiksi alkoholinkäytöstä johtuvien onnettomuuksien tai väkivallan seuraukset näkyvät välittömästi, mutta osa seurauksista – kuten maksasairaudet tai syövät – syntyy pitkän ajan kuluessa.
Kaikille alkoholin terveysvaikutuksille ei kuitenkaan ole luotettavia mittareita.
On vaikea mitata vaikkapa sitä, miten paljon alkoholin nauttiminen aiheuttaa unihäiriöitä, vatsavaivoja tai masennusta. Tilastot eivät siis kerro koko totuutta haitoista.
Luvusta puuttuu kuitenkin paljon kustannuksia, kuten esimerkiksi alkoholin aiheuttamien syöpien hoitokulut, humalassa onnettomuuteen joutuneiden työkyvyttömyyden kustannukset tai sairastamisesta ja vajaatyökykyisyydestä työnantajalle aiheutuvat kulut.
MITÄ KANSANTERVEYDEN MITTARIT KERTOVAT JUURI NYT ALKOHOLIN HAITOISTA?
Vuosi 2007 oli alkoholin kokonaiskulutuksen huippuvuosi Suomessa. Sen jälkeen erityisesti alkoholiveron korotukset ja heikko taloustilanne vähensivät alkoholinkäyttöä. Vuosina 2007–2017 alkoholijuomien kokonaiskulutus jokaista 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden väheni 12 litrasta sataprosenttista alkoholia 17 prosentilla. Samana aikana alkoholin aiheuttamien vuosittaisten kuolemien määrä väheni 3 034:stä yli 30 prosenttia.
Yksi kielteinen trendi kuitenkin nähtiin, kun vuoden 2018 alkoholilaki vapautti ruokakauppoihin aiempaa vahvemman oluen ja tislatusta alkoholista valmistettujen alle 5,5-prosenttisten juomasekoitusten myynnin: alkoholikuolleisuus kääntyi kasvuun. Kasvu johtui erityisesti maksasairauskuolemien lisääntymisestä. Vuonna 2020 alkoholin aiheuttamat maksasairaudet tappoivat 1 061 suomalaista eli lähes viisi kertaa enemmän kuin liikenneonnettomuudet.
MILLAINEN ALKOHOLIPOLITIIKKA EDISTÄÄ KANSANTERVEYTTÄ?
Kansanterveyden hyväksi tehdään töitä monilla tahoilla ja tasoilla. Esimerkiksi kunnat tekevät tärkeää ehkäisevää työtä niin nuoriso-, liikunta-, sosiaali- kuin sivistystoimessakin. Perheiden kasvatustyöllä on myös olennainen merkitys. Kansallinen sääntely vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti kansanterveyteen ja alkoholihaittojen määrään.
Alkon myymälöiden rajallinen määrä, hintakilpailun puuttuminen ja alkoholin markkinoinnin vähyys vähentävät alkoholinkäyttöä ja sen haittoja. Alkoholin saatavuuden helpottaminen ei siis ole oikea toimi, kun halutaan vähentää käytön haittoja.
MIKÄ ON OMA KANTANNE SIIHEN, ETTÄ VIINIT TULISIVAT RUOKAKAUPPOIHIN?
Olen sekä THL:n kansanterveyttä edistävänä alkoholitutkijana että viiniä mielelläni nauttivana yksityisenä kansalaisena sitä mieltä, että viinejä ei ole suotavaa tuoda ruokakauppoihin.
Jos alamme myydä ruokakaupoissa viiniä ja viinin vahvuisia juomasekoituksia, avaamme kilpailulle jopa 75 prosenttia Alkon myynnistä – myynnistä 45 prosenttia on viinejä ja 30 prosenttia kirkkaita, jotka tyypillisesti laimennetaan viinin vahvuuteen ennen juomista.
Vaikuttaa selvältä, että radikaalisti supistuvalla myynnillä ei voisi ylläpitää nykyisen kaltaista maan kattavaa palvelevaa Alkon erikoismyymälöiden verkostoa. Pelkkien väkevien heikosti palvelevalle minimonopolille ei oikein olisi oikeutusta kuluttajien, kansanterveyden tai juridiikan näkökulmasta. Menettäisimme siten tehokkaan alkoholin kulutusta vähentävän työvälineemme. Viineistä ja väkevistä pitäisi siis puhua kokonaisuutena. Ei ole realistista vaatia vain viinejä ruokakauppaan, koska meillä ei voi olla pelkkien väkevien alkoholijuomien monopolia.
MIKÄ ON VAIKEINTA KANSANTERVEYSTYÖSSÄ?
Kun työ onnistuu ja esimerkiksi alkoholikuolleisuus vähenee, kukaan ei tiedä, kenen henki säästyi. Tulokset jäävät numeroiksi tilastoihin. Jos alkoholikuolleisuus olisi pysynyt huippuvuoden 2007 tasolla, meillä olisi vuoteen 2020 mennessä ollut 8 900 alkoholin aiheuttamaa kuolemaa enemmän kuin nyt oli. Todennäköisesti vielä paljon useampi olisi alkoholisoitunut ja ajautunut pois työelämästä. Alkoholinkäytön väheneminen säästi siis tuhansia ihmishenkiä ja työuria – mutta kenen henki ja työpaikka säästyi? Sitä ei tiedä kukaan.
- A-klinikkasäätiön tavoitteet hallitusohjelmaan 2023–2027.
