Nuoret joutuivat Suomessa sopeutumaan koronapandemian aikana poikkeuksellisiin rajoituksiin, jotka estivät heitä harrastamasta, käymästä lähikoulua ja tapaamasta muita nuoria. Nuorten elämänpiiri rajautui kotiin ja lähimpiin ihmisiin. Korona-aikana nuorten yksinäisyys lisääntyi sekä osallisuus ja psyykkinen hyvinvointi heikentyivät.
Osallisuus heikentyi erityisesti taloudellisen tilanteensa tai terveytensä erittäin heikoksi kokeneilla sekä sukupuolivähemmistöön kuuluvilla nuorilla. Korona-aika supisti nuorten osallistumisen, elämän hallittavuuden, merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia.
”Nuoruuteen kuuluu erilaisten asioiden kokeileminen ja kokeminen sekä erilaisten ihmisten tapaaminen. Koska rajoitukset veivät niihin pitkälti mahdollisuudet, korona-ajan rajoitukset tuntuivat nuorten elämässä paljon, mikä saattoi johtaa ahdistukseen ja masennukseen”, kertoo johtava tutkija Anna-Maria Isola THL:stä.
Tiedot selviävät Nuorten elinolot -vuosikirjasta 2022, joka kokoaa monitieteisesti tutkimustietoa lasten ja nuorten korona-ajan kokemuksista ja vaikutuksista.
Korona lisäsi korkeakouluopiskelijoiden ja nuorten naisten yksinäisyyttä
Yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät korona-aikana erityisesti korkeakouluopinnot vasta aloittaneilla. Koska opinnot alkoivat etäopiskeluna, näille nuorille ei päässyt muodostumaan hyvinvoinnin kannalta tärkeitä perinteisiä opiskelijayhteisöjä.
”Korona-aika sysäsi vaikeisiin elämäntilanteisiin osan niistäkin korkeakouluopiskelijoista ja työelämään siirtyvistä nuorista, joiden pärjäämisestä ei ollut huolta ennen pandemiaa. Nuorten mahdollisuudet turvautua sosiaalisen tuen lähteisiin, kuten kavereihin, harrastuksiin ja läheisiin ihmissuhteisiin, vähenivät tai katkesivat hetkeksi kokonaan”, toteaa THL:n erikoistutkija Marjatta Kekkonen.
”Kaikille nuorille korona-aika ei kuitenkaan ollut yhtä rankka, vaan osa nuorista sai etäopiskelussa onnistumisen kokemuksia opintosuoritusten tehostumisena, ajankäytön joustavuutena ja digitaalisten taitojen kehittymisenä”, Kekkonen jatkaa.
Yksinäisyyden kokemukset olivat viisi kertaa yleisempiä korkeakouluopiskelijoilla, jotka kokivat itsensä muutoinkin psyykkisesti kuormittuneeksi. Nuoret naisopiskelijat kokivat yksinäisyyttä miehiä useammin. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät.
Nuoret aikuiset joutuivat jatkuvasti punnitsemaan keitä he voivat tavata koronaturvallisesti, miten ja missä. Nuorten mahdollisuus itse säädellä yksinoloa häiriintyi.
Vakava koronatauti harvinainen nuorilla
Heinäkuuhun 2022 mennessä alle 30-vuotiailla oli ollut lähes 450 000 terveydenhuollossa varmennettua koronatartuntaa. Kuitenkin nuorten vakavat sairastumiset, tehohoidon tarve ja nuorten koronakuolemat ovat olleet hyvin harvinaisia. Koronaan liittyviä kuolemia oli todettu alle 20-vuotiailla yhdeksän ja 20–29-vuotiailla 18. Neljä viidestä 18–29-vuotiaasta nuoresta oli saanut vähintään kaksi koronarokotetta.
Nuorten elinolot -vuosikirjan on toimittanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhteistyössä Nuorisotutkimusseuran sekä valtion nuorisoneuvoston kanssa. Joka toinen vuosi ilmestyvä vuosikirja tuottaa tietoa nuoruuden ikävaiheesta kulloinkin ajankohtaisen ilmiön näkökulmasta. Vuosikirja koostuu 15 empiirisestä tutkimuksesta sekä tilastokatsauksesta. Tutkimusaineistot ovat ainutlaatuista dokumentaatiota lasten ja nuorten kokemuksista koronakriisin alkuvaiheesta.
(Tämä artikkeli on julkaistu alun perin THL:n sivustossa 9.11.22.)
- Marjatta Kekkonen, Mika Gissler, Päivi Känkänen, Anna-Maria Isola. Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan. Nuorten elinolot -vuosikirja 2022. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL). Teema 34/2022.
Julkaisua voi ostaa painettuna THL:n verkkokaupasta.
