Oikeudenmukainen vihreä siirtymä yhdistää mm. etuseteleitä, sosiaalista osinkoa ja osallisuustuloa torjumaan eriarvoisuutta.
Sähkön hinnannousu ja polttoaineiden kallistuminen ovat herättäneet huolta pienituloisten toimeentulosta. Talvesta ennakoidaan vaikeaa paitsi pienituloisille myös sähkölämmitettävissä omakotitaloissa asuville.
Tilannetta helpottaakseen hallitus on päättänyt uudenlaisesta sähkövähennyksestä ja sähkötuesta. Niiden tarkoituksena on tukea kotitalouksia energian hintojen noustessa. Kummassakaan tukimuodossa ei huomioida uusiutuvan energian käyttöä tuen saamisen kriteerinä. Niiden tavoitteena ei ole edistää vihreää siirtymää.
Polttoaineiden hinnannousun vaikutuksia hallitus on lieventänyt laskemalla väliaikaisesti liikennepolttoaineen jakeluvelvoitetta. Vihreään siirtymään sitoutunut hallitus päätyi siis muuttamaan lakia, jonka tarkoituksena on edistää irtautumista fossiilisista polttoaineista.
Sähkövähennykset, liikennepolttoaineiden hinnanalennukset ja fossiilisten polttoaineiden veronalennukset sivuuttavat vihreän siirtymän eivätkä kohdennu ensisijaisesti pienituloisille.
OIKEUDENMUKAINEN vihreä siirtymä edellyttää uudenlaisia ratkaisuja, joilla pyritään samanaikaisesti torjumaan eriarvoisuutta ja ilmastonmuutosta. Eri tavoitteita yhdistävien poliittisten ratkaisujen avulla voidaan ennakoida tilanteita, joissa pitää vastata energiakriisin kaltaisten äkillisten tapahtumien eriarvoistaviin vaikutuksiin. Ollakseen tehokasta politiikan ei tulisi hidastaa vihreää siirtymää.
Kansainvälisessä tutkimuksessa esitetty mm. työajan lyhentämistä, perustuloa ja kulutusveroja ylikuluttamiselle.
Kansainvälisessä tutkimuksessa on esitetty useita keinoja, joilla sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tavoitteita voidaan saavuttaa samaan aikaan. Näitä keinoja ovat muun muassa julkisen kulutuksen vahvistaminen ja kaikille tarkoitettujen peruspalvelujen turvaaminen, kestävän työn suosiminen ja työajan lyhentäminen, perustulo sekä ylikulutusta hillitsevät kulutusverot.
TUTKIMUKSIIN nojaten suosittelemme seuraavia uudistuksia, joiden mahdollisuuksia tulisi selvittää hyvinvointivaltiota uudistettaessa.
Sosiaalinen osinko on kaikille kansalaisille tarkoitettu tulonsiirto, jota maksettaisiin vastikkeettomana korvauksena yhteiskunnan yhteisten resurssien käytöstä. Uudenlainen sosiaalinen osinko mahdollistaa oikeudenmukaisen tulonjaon vihreässä siirtymässä. Esimerkiksi Sveitsi ja Kanada maksavat sosiaalista osinkoa valtion saamista hiiliverotuotoista.
Osallisuustulo puolestaan vahvistaa paitsi yhteiskunnallisesti hyödyllistä ja ekologisesti kestävää toimintaa myös työelämän ulkopuolelle jäävien osallisuutta ja toimeentuloa. Osallisuustuloa voisi suunnata ympäristön kunnossapitoon, kierrätykseen, kulttuuritoimintaan tai niihin hoivaan liittyviin tehtäviin, jotka eivät vaadi ammattiosaamista.
Etusetelit ovat keino vauhdittaa päästövähennyksiä niin, että ne samalla suojaavat kotitalouksia hintavaihteluilta ja vähentävät ympäristöverojen eriarvoistavia vaikutuksia. Ne vastaisivat nykyiseen energiakriisiin tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin kuin sähkövähennys tai jakeluvelvoitteen lieventäminen. Etusetelit ovat kansalaille jaettavia, virikesetelien tai maksusitoumusten tapaan toimivia etuja. Niitä voitaisiin suunnata esimerkiksi uusiutuvan energian sähkölaskuihin, joukkoliikenteen matkoihin tai kiertotaloutta tukevien korjauspalveluiden käyttämiseen.
Etusetelit voisivat olla universaaleja, kaikille myönnettäviä etuuksia tai sosiaaliturvan asiakkaille kohdennettuja. Ne sopisivat osaksi nykyistä toimeentulotukijärjestelmää. Vaikutusten arvioinnit osoittavat, että sähkölaskuihin ja liikennekuluihin kohdennetut etusetelit johtaisivat suurempiin päästövähennyksiin ja vähentäisivät energia- ja liikenneköyhyyttä enemmän kuin ratkaisut, joissa energian hinnannousua pyrittäisiin kompensoimaan veronpalautuksilla.
UUDISTUVAN sosiaaliturvan tulee turvata kaikille kohtuullinen elintaso ja samalla vähentää ympäristöhaittoja.
Suomessa kannattaa hyödyntää sosiaaliturvaa ja suunnata sitä uudelleen oikeudenmukaisen vihreän siirtymän edistämiseksi.
(Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksena 9.12.2022.)
- Liisa Häikiö on sosiaalipolitiikan professori ja Tuuli Hirvilammi yliopistotutkija Tampereen yliopistossa.
