Väestökehityksen ja talouskehityksen suhteet ja yhteydet voivat olla moninaisia ja monensuuntaisia. Ilmeistä on, että supistuva väestökehitys tuottaa erilaisia ongelmia mm. työvoiman saatavuuden suhteen tai pitkällä aikavälillä esimerkiksi eläkkeiden rahoituksessa. Suomessa luonnollinen väestönkasvu on pysähtynyt. Vuodesta 2016 lähtien kuolleita on ollut enemmän kuin syntyneitä. Vuonna 2022 syntyneiden määrä oli jopa ennätyksellisen pieni. Toisaalta kuitenkin maahanmuutto on lisääntynyt ja nettomaahanmuutossa saavutettiin vuonna 2022 uusi ennätys, yli 34 000 henkilöä. Kun luonnollinen väestökehitys oli negatiivista (–18 300 henkilöä), maahanmuutto käänsi väestökehityksen kuitenkin positiiviseksi.
Maahanmuuton merkitystä väestökehityksessä voi selvittää mm. tutkimalla eri ikäluokkien alkuperäistä ja nykyistä kokoa. Lähtökohtana on väestön ikärakenne vuonna 2022. Esimerkiksi 35 vuotta aikaisemmin vuonna 1987 syntyneitä oli 59 800. Jos he olisivat kaikki edelleen elossa ja jos siirtolaisuutta ei olisi, Suomessa olisi ollut viime vuonna tämän verran 35-vuotiaita. Tosiasiassa heitä oli 70 300. Maahanmuuton vuoksi tässä ikäluokassa on nyt väestöä ainakin noin 10 400 henkilöä enemmän kuin muutoin olisi.
Oheinen kuvio havainnollistaa tätä asiaa. Vihreä viiva kuvaa väestön ikärakennetta 2022. Siniset pylväät kertovat kunkin ikäluokan alkuperäisen koon eli vuonna 2022–x syntyneiden lukumäärän. Pylväiden punainen osa on väestömäärän ja ikäluokan alkuperäisen koon erotus. Etenkin ikäluokissa 25–50 maahanmuuttajaväestön merkitys on jo huomattava (pylväiden punainen osa). Valtaosa tästä väestöstä on työmarkkinoilla. Kun mennään vanhempiin ikäluokkiin asetelmaa ei nähdä tällaisella kuviolla, koska iän kasvaessa kuolleisuus pienentää ikäluokkia. Punaiset pylväät muuttuvat miinusmerkkisiksi. Lopulta kaikki päätyvät haudan lepoon. Suuret ikäluokat ovat jo menneisyyttä: ne eivät enää ole poikkeuksellisen suuria.
Joka tapauksessa väitän, että maahanmuuton rajoittaminen on nyky-Suomessa lyhytnäköistä. Totta on tietenkin, että maahanmuutto tuottaa myös kustannuksia koulutuksessa ym., mutta niihin vauraalla Suomella on varaa.
Tähän vaatimattomaan tarkasteluun innosti Työväenliikkeen kirjastossa 25.5. ollut keskustelutilaisuus.
(Artikkeli on alunperin julkaistu Pertti Honkasen Facebook-sivuilla 26.5.23.)
Pertti Honkanen, VTT, on toimut johtavana tutkijana Kelan tutkimusosastolla.
