Velkarahajärjestelmässä velkaa ja rahaa syntyy aina yhtä suuret määrät. Toisin sanoen siinä kuvitteellisessa tilanteessa, jossa kaikki velka maksettaisiin pois, häviäisi myös kaikki raha, ja talous romahtaisi.
Velkarahan historia
Ensimmäiset yksityiset ja julkiset velkarahajärjestelmät syntyivät jo heti kirjoitustaidon synnyttyä, ja ne ovat olleet siitä lähtien käytössä enemmän tai vähemmän yhtäjaksoisesti. Esim. antiikin kaupunkivaltioiden ja Rooman metallirahajärjestelmät eivät olleet suinkaan hyödykerahajärjestelmiä, vaan valtiollisia verovelkarahajärjestelmiä, eli ns. fiat-järjestelmiä, kuten nykyaikainenkin fiat-järjestelmä, johon siirryttiin “kultakannan” (“gold exchange standard”) purkauduttua v.1971.
Fiat-kuvaus ja talouspoliittiset suositukset
MMT:n ydin on fiat-järjestelmän kuvaus, joka käsittelee ensisijaisesti ns. valuuttasuvereeneja maita, eli maita, jotka laskevat liikkeelle omaa valuuttaansa ja käyttävät vapaasti vaihtuvaa valuuttakurssia.
Tällaisia maita ovat esim. Ruotsi, Iso-Britannia ja USA. Euroalue on kyllä yhtenä kokonaisuutena valuuttasuvereeni, mutta sen jäsenvaltiot eivät sitä ole. MMT:tä voi kuitenkin soveltaa myös euromaihin ja muihin maihin, jotka ovat – syystä taikka toisesta – itse rajoittaneet omaa valuuttasuvereniteettiaan.
MMT-ekonomistit ovat laatineet fiat-kuvauksen pohjalta myös joitain talouspoliittisia suosituksia, kuten esim. “työtakuu”. Ne eivät kuitenkaan ole MMT:n ydintä, vaan MMT:n fiat-kuvaukseen perustuvaa talouspolitiikkaa voidaan tehdä minkä tahansa talouspoliittisen suuntauksen pohjalta.
Rahanluonnin rajoitteet
MMT vapauttaa meidät, ns. uusklassiseen taloustieteeseen pohjautuvasta, harhasta rahasta jonkinlaisena rajallisena reaalisena hyödykkeenä, jota lainataan jostain myyttisestä rahavarannosta (“loanable funds theory”). Sen sijaan se muuttaa käsityksen rahasta, teoriassa rajattomasti luotavaksi, abstraktiksi työkaluksi.
Todellisuudessa rahaa ei kuitenkaan voi luoda rajatta: pankkien osalta sitä rajoittaa niiden oman pääoman suhde myönnettyyn luottokantaan. Valtion osalta rahanluontia rajoittaa kysyntäinflaatio, eli resurssirajoite, sekä tuontihintainflaatio, eli valuuttareservien voimakas hupeneminen mahdollisessa valtion ylikulutustilanteessa, jolloin maan valuuttakurssi putoaa laukaisten tuontihintainflaation.
Rahanluonnin tulisi pääosin kohdistua julkisen ja yksityisen tuotantokapasiteetin kehittämiseen, jotta abstraktilla luodulla rahalla olisi aina jokin reaalinen hyödyke- tai palveluvastine.
Lisää tietoa
MMT:hen perehtyminen kannattaa aloittaa lukemalla Ahokas&Holapan “Rahatalous haltuun” -kirjasta (LIKE, 2014) kappale: “Mitä raha on?”, joka on paras suomenkielinen esitys velkarahateoriasta. Sen jälkeen voi jatkaa MMT-opintoja lukemalla sen tunnetuimman puolestapuhujan, yhdysvaltalaisen prof. Stephanie Keltonin, yleiskielisen ja yleistajuisen kirjan “Alijäämämyytti” (Into, 2023).
Äkkistartin Moderniin rahateoriaan saa, kun tulee katsomaan Talousdemokratia ry:n suomeksi tekstittämän dokumenttielokuvan “Rahaa etsimässä” Oodin Regina-saliin lauantaina 11.5, klo 10.30. Dokumentaristi/aktivisti Maren Poitrasin ohjaamassa elokuvassa prof. Kelton käy läpi em. kirjansa olennaisen sisällön mukaansatempaavalla tavalla.
Jari Rutanen, Talousdemokratia ry:n hallituksen sihteeri, jari@talousdemokratia.fi
