Poimintoja EAPN-Fin köyhyysvahti 2024 raportista

Tähän on koottu perustietoja sitovista tukimuodoista ja oikeudesta tukeen. 

Toimeentulotukijärjestelmä Suomessa

Toimeentulotuki on henkilön tai perheen taloudellinen tuki, joka kattaa elämän perusmenoja. Suomessa asuva tai vakinaisesti oleskeleva henkilö tai perhe voi saada toimeentulotukea, jos tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin menoihin, kuten ruokaan ja asumiseen.

Lähtökohtaisesti tuloiksi lasketaan kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat. Jokaisella maassa tilapäisestikin oleskelevalla on kuitenkin oikeus saada kiireellisessä tilanteessa tukea välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaamiseksi. Lapsilla on oikeus käydä koulua ja paperittomilla henkilöillä on oikeus välttämättömiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja he saavat elääkseen Kelasta rahaa.

Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi etuudeksi, joka auttaa tilapäisten vaikeuksien yli sekä ehkäisee sellaisten syntymistä ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Juha Nummela, Osallisuus-median päätoimittaja

Toimeentulotuki muodostuu kolmesta osasta:

  • perustoimeentulotuesta
  • täydentävästä toimeentulotuesta
  • ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. 

Toimeentulotuen perusosalla katetaan

  • ravintomenot
  • vaatemenot
  • vähäiset terveydenhuoltomenot (esim. itsehoitolääkkeet)
  • henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot
  • paikallisliikenteen käyttö
  • sanomalehden tilaus
  • puhelimen ja tietoliikenteen käyttö
  • harrastus- ja virkistystoiminta
  • muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

Toimeentulotuen tarvetta seurataan kuukausittain ja kokonaisuus vaihtelee lasten iän ja lukumäärän mukaan.

Hyvinvointialueet vastaavat täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta ja organisaatioilla on näihin erilliset ohjeistukset. Päätökset perustuvat lainsäädäntöön, ohjeistuksiin ja virkailijoiden harkintaan. Täydentävällä ja ehkäisevällä toimeentulotuella yksityiset henkilöt tai perheet voivat kattaa erityisiä menoja, joita viimesijainen Kelan myöntämä toimeentulotuki ei kata.

Oikeus perustoimeentulotukeen ratkaistaan tekemällä laskelma tuloista, varoista ja menoista. Laskelmassa tuloja ovat kaikki hakijan tai perheen käytettävissä olevat nettotulot ja varat. Nettotulot tarkoittavat tuloja, joista on vähennetty verot. Kuukaudessa toimeentulotuen perusosa yksinelävälle on 587,71 €.

Toimeentulon perusosaa voi verrata työttömyyyskorvausten taloudellisesti heikoimpaan etuuteen työmarkkinatukeen, jonka määrä vuonna 2024 on keskimäärin 800,20 €/kk ja josta maksetaan 20 % vero (nettotulot siis 640,2 euroa). Työmarkkinatuki on nettona noin 1,70 euro enemmän päivää kohti. Yksin asuvalle kansaneläkkeen täysi määrä 775,70 €/kk.

Seuraavaan kuvion Kelassa kuvattu erilaisten tukien välisistä suhteista ja saajista.

Lähde: https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/72282

Suomen sitoumukset

Suomi liittyi Euroopan neuvostoon vuonna 1989 ja ilmoitti samalla noudattavansa Euroopan sosiaalista peruskirjaa, joka uudistettiin vuonna 1996. Suomi ratifioi uudistetun peruskirjan vuonna 2002 ja ilmoitti Euroopan neuvostolle, että uudistetun peruskirjan ”lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat Suomessa lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut”.

Viimeisimmässä päätöksessään (Merits 172/2018), joka tuli julkiseksi helmikuussa 2023, komitea totesi Suomen perusturvan tason olleen pitkään liian alhainen. Se edellytti Suomen valtiota viimeistään kesäkuussa 2025 tekemään selvityksen Euroopan neuvostolle peruskirjan ehtojen täyttämisestä. Suomessa meneillään oleva kehitys osoittaa, ettei se aio toteuttaa Euroopan neuvostosta tullutta vaatimusta. Sosiaaliturvan leikkauksia on jatkettu huolimatta helmikuussa 2023 julkistetusta komitean päätöksestä.

Peruskirja ei kiellä sosiaaliturvan leikkauksia, mutta G-artiklan ehtoja on silloin noudatettava. Sosiaaliturvaa on oikeus rajoittaa vain, jos rajoitukset ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi tai yleisen edun, kansallisen turvallisuuden, kansan terveyden tai moraalin suojelemiseksi. G-artiklan asettamat ehdot eivät ole Suomessa olleet pohdinnassa sosiaaliturvaa leikattaessa.

Linkki Köyhyysraportiin:

Juha Nurmela
Osallisuus-median päätoimittaja