Kanadalaiset kaivosyhtiöt voivat EU:n ja Kanadan välisen CETA-vapaakauppasopimuksen astuessa voimaan, vaatia suuria korvauksia, jos niiden kaivostoiminta estetään Suomessa, varoittaa Taloussanomat (7.1.19).
Kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi antaa esimerkin, kuinka kanadalainen yhtiö Gabriel Resources vaatii 4,4 miljardin dollarin korvauksia Romanialta kultakaivoshankkeen keskeyttämisestä. Myös Suomea vastaan voidaan nostaa CETAn avulla oikeusprosesseja, jotka käydään muualla kuin Suomessa.
– Oikeusprosessia varten on luotu oma, riippumaton tuomioistuinjärjestelmä eli siinä ei käytetä esimerkiksi suomalaisia tuomioistuimia, Kulovesi kertoo.
Ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä esittää, että jos kaivospolitiikassa halutaan radikaaleja parannuksia, niin niiden aika on nyt, kun kaivosyhtiöiden CETA-investointisuoja ei ole vielä voimassa.
Määttä korostaa, että kaivoslain lisäksi myös muuta lainsäädäntöä on muutettava kuten esimerkiksi ympäristölainsäädäntöä.
Kun kaivosyhtiöt ovat varanneet Suomesta jo noin 38 000 neliökilometriä malminetsintään, niin CETAn myötä saattaa syntyä kalliita oikeutaisteluja useammankin paikkakunnan kaivoshankkeista.
- Mikael Kallavuo
