Hornet-hävittäjien eliniän pidentäminen muutamalla vuodella aiheuttaisi liian korkeat eli noin 1,2 miljardin euron kustannukset, arvioi Ilmavoimat vuonna 2014. Koska selvitys julistettiin salaiseksi, ei sen laskelmia voitu varmistaa.
Ilmailutekniikan asiantuntija Pertti Korhonen kuitenkin uskoo, että Hornetien elinkaarta voitaisiin jatkaa kohtuullisemmin kustannuksin. Viime toukokuussa hän ehdotti uutta läpinäkyvämpää tutkimusta ja sen avointa käsittelyä.
Ilmavoimat julkaisikin pian uuden laskelman, joka yllättäen kaksinkertaisti aikaisemman kustannusarvion. Hornetien elinkaaren jatkaminen viidellä vuodella tarkoittaisi noin 1,8–2,4 miljardin euron kokonaiskustannuksia, mikä olisi ”hukkainvestointi”.
Suomen Kuvalehti tutki uudet laskelmat ja totesi, ettei niistä selity kokonaishinnan kaksinkertaistuminen. Myös Helsingin Sanomien toimittaja Jarmo Huhtanen pitää laskelmia nuivan salailevina, esimerkiksi ilmataisteluohjuksien 700–1000 miljoonan euron kustannuksien ”osuutta olisi pitänyt avata tarkemmin”.
Uusimmat ohjusmallit vaatisivat tuekseen myös erilaisia uusia järjestelmiä ja ohjelmistoja, joille muistiossa annetaan 882–1181 miljoonan euron kustannusarvio.
Tarvitsevatko Hornetit uusia ohjuksia muutaman lisävuoden takia?
Ohjelmajohtajana Lauri Puranen valmistelee HX-hävittäjähanketta. Hän on väittänyt Hornetien olevan loppuunajettuja raakkeja vain muutama vuosi käyttöikänsä jälkeen: ”Ne olisivat kehäraakkeja teknisesti, mutta myös sotilaallisen suorituskyvyn näkökulmasta.” (Ohjelmajohtajan blogi, Puolustusministeriö, 29.4.20)
Mihin kenraalimajuri evp. Puranen konkreettisesti perustaa voimakkaan ”kehäraakki” arvionsa, jäi blogissa epäselväksi.
Hornetien nykyinen ohjus AIM-120C-7
Horneteihin asennettiin vuosina 2012–2016 uudehkoja keskipitkän matkan AIM-120C-7 AMRAAM ilmataisteluohjuksia. Kyseessä on tutkahakuinen ohjus, joka ei ole ajastaan jälkeen jäänyt ohjus:
- Espanja on syyskuussa tilannut omille ilmavoimilleen sata AIM-120C-7/8 tutkahakuista ohjusta.
- Australian ilmavoimat käyttävät ensisijaisesti samoja ohjuksia ja maa tilasi niitä merkittävän määrän ohjuspuolustukseensa viimeksi maaliskuussa 2019.
- Suomen ITO– ilmatorjuntajärjestelmä käyttää myös samaa ohjusta.
- Raytheon valmistaja ilmoittaa AIM-120C-7 ohjuksen sopivan myös F-35 -hävittäjään.
Tutkalla varustettuja AMRAAM-ohjuksia Sveitsin Hornet-hävittäjässä vuonna 2016. (Kuvaa on rajattu pienemmäksi. Kuvalähde: Wikimedia Commons. CC BY-SA 4.0.)
Yhdysvalloista paljastus
Yhdysvalloissa julkaistiin 9.10. Pentagonin hakema myyntilupalista F-35- ja Super Hornet -hävittäjille ja niiden aseistukselle. Jostakin syystä listasta puuttuu näiden hävittäjien keskeisin ohjus (AIM-120). Näiden ohjusten yllättävä puuttuminen listasta pantiin merkille myös aseisiin erikoistuneessa Drive-mediassa. Sen artikkelissa arveltiin Suomen käyttävän jo olemassa olevia ohjuksiaan.
Myös toimittaja Jarmo Huhtanen ihmettelee Yhdysvalloista tulleen paljastuksen merkitystä. Huhtanen pitää mahdollisena, että tutkaohjuksista tehdään Yhdysvalloissa vielä uusi ilmoitus, josta ei jostain syystä ole vielä kerrottu mitään. Toisaalta kriittinen henkilö voisi epäillä että:
”kun jätetään tutkaohjukset varsinaisen konekaupan ulkopuolelle, voidaan hävittäjäkauppa jakaa ikään kuin kahteen osaan: ostetaan ensin kymmenellä miljardilla uudet koneet ja vähän ajan päästä ohjuksia miljardilla lisää”, Huhtanen arvioi.
Suomen puolustushallinnosta ei suostuttu kommentoimaan HS:lle asiaa, minkä ”vahvisti puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen tiistaina”, Huhtanen kirjoittaa.
Pian Huhtasen artikkelin julkaisemisen jälkeen Lauri Puranen vetosi salassa pidettäviin syihin, mutta kuitenkin myönsi blogissaan, että HX-hävittäjien tarjoukset tulevat sisältämään ”aseita tai sensoreita, jotka tulevat operatiiviseen käyttöön vasta myöhemmin kuin vuonna 2025” ja että ”nykyiset ilmataisteluohjukset joudutaan korvaamaan osana HX-hankintaa”.
Eli näyttääkin mahdolliselta, että alkuvaiheessa esimerkiksi F-35-hävittäjiin asennetaan Hornetien AIM-120-C7 ohjuksia. Mikäli Hornetien tärkein ohjus ollaan ottamassa käyttöön edistyksellisessä F-35-hävittäjässä, niin kyseinen ohjus lienee täysin kelvollinen myös Hornetien aseistuksena vain 3–5 vuotta suunniteltua kauemmin. Se asettaisi Ilmavoimien kesäkuisen muistion (24.6.) kahden miljardin euron lisäkustannuksista hyvin kyseenalaiseen valoon.
227 miljoonan euron kustannukset
Hornetien elinkaaren pidentämisen lähtökohtana voisi pitää 0,2 miljardin euron kustannuksia, mikäli moderneimpia ilmataisteluohjuksia ja niiden tarvitsemia ohjelmistoja ei hankittaisi.
Hävittäjien rungon ja moottorien korjaukset ja varaosat aiheuttaisivat nimittäin yhteensä noin 227 miljoonan euron kustannukset viiden vuoden elinkaaren pidennyksessä. Ilmavoimien muistion (24.6.) laskelmien mukaan kulut jakautuisivat seuraavasti:
– Rakenteet 50 miljoonaa euroa.
– Varaosat ja vaihtolaitteet 150 miljoonaa.
– Moottorin aikavalvottavat osat 27 miljoonaa euroa.
Yhteensä 227 miljoonaa euroa.
Mikäli mukaan laskisi joidenkin lyhyen kantaman ohjusten uusimisia ja joitakin ohjelmistopäivityksiä, niin silti viiden vuoden aikana kokonaiskulut jäisivät mahdollisesti vain 350–450 miljoonaan euroon.
Jos Hornetien elinkaarta pidennettäisiin vain kolmella vuodella, niin uusia hankintoja ei välttämättä tarvittaisi juuri lainkaan, jolloin kustannukset voisivat jäädä jopa alle 200 miljoonaan euroon.
76 prosenttia hyväksyy Hornetien lisäajan
Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) heinäkuussa teettämän tutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista tukee tai hyväksyy HX-hävittäjähankinnan siirron useamman vuoden päähän aiemmin suunnitellusta aikataulusta. Vain 17 prosenttia vastustaa siirtämistä.
Näin vankan enemmistön tuella hallitus voisi pyytää puolueettomalta taholta tarkistetun laskelman Hornetien käyttöiän pidentämisestä 3–5 vuodella.
Kun korona-kriisi on aiheuttamassa vaikeasti ennakoitavia lisäkustannuksia koko yhteiskunnalle, niin puolustusvoimien laskelmien yli 10 miljardin euron hankinnasta olisi hyvä olla niin läpinäkyviä, että ne herättäisivät vahvaa luottamusta.
- MIKAEL KALLAVUO
Lisäys 10.11. klo 13:
Hornetien AIM-120C-7 -ohjus on myös käytössä useiden Nato-maiden koneissa. Randin tuoreessa raportissa (At the Vanguard, European Contributions to NATO’s Future Combat Airpower) AIM-120C-7 -ohjusta verrataan positiiviseen sävyyn parhaimpiin saatavilla oleviin ohjuksiin. Randin raportissa todetaan:
”Most nations have upgraded to the AIM-120C-7, which incorporates a significant redesign with a new antenna, receiver, and hardware and software changes to counter emerging threats. The French-made Missile ’Interception de Combat et d’Autodéfense(MICA) provides a similar capability for Mirage-2000s and Rafales while the Meteor beyond visual range air-to-air missile (BVR AAM) does the same for the UK Royal Air Force.” (Ks. s. 76.)
