Noin 30 miljardin arvoisen HX-hävittäjähankinnan pysäyttämistä vaaditaan tuoreessa kansalaisaloitteessa: ”Hävittäjähankintojen pysäyttäminen ja uudelleen arviointi”.
Aloitteen perusteluna esitetään koronaepidemian aiheuttamaa taloudellista ahdinkoa. Terveydenhuollon, yritysten ja työttömyyden kasvavat tarpeet tulee priorisoida hävittäjähankintojen edelle.
Hävittäjien ostamisella ei nyt ole kansalaisten kannatusta. Tämä on käynyt selvästi ilmi muun muassa Uutissuomalaisen kyselyssä, jossa yli puolet näki aiheelliseksi lykätä hävittäjähankintoja. (Verkkouutiset, 10.4.2020.)
Muina perusteluina esitetään:
Hävittäjähankinnan elinkaarikustannukset kohoavat todennäköisesti yli 30 miljardiin euroon. Ilmatorjuntaohjusjärjestelmän kustannukset ja ilmastovaikutus olisivat merkittävästi pienemmät.
Muun muassa tietokirjailija Pentti Sainio ja emeritus professori, dosentti Jouni Suistola ovat kyseenalaistaneet hävittäjien hyödyn ilmapuolustuksessa, (Ks. Kaleva, 8.4. ja Le Monde diplomatique: ”Tuleeko hävittäjähankinnasta Suomen kallein virhe?”, 3.4.)
Lotta Laaksonen, yksi aloitteen tekijöistä, pyytää tuoreessa kolumnissaan tukea aloitteen levittämiseksi:
”Toivomme apua kaikilta jakamaan aloitetta ja keräämään allekirjoituksia!” (KU, 11.5.)
Hallituspuolueissakin osa kansanedustajista haluaa lykätä HX-hankintaa
Aloitteen perusteluissa todetaan myös hallituspuolueissa olevan kansanedustajia, jotka julkisesti vastustavat hanketta. Lähteinä mainitaan ja annetaan linkit seuraaviin artikkeleihin:
- Kansanedustaja: Koko HX-hävittäjähanke suunniteltava uusiksi, (US, 2.4.2020)
- Kansanedustaja Jukka Gustafsson syyttää Suomea perusopetuslaista lipsumisesta ja haastaa 10 miljardin euron ”HX-tabun”– Hävittäjämäärä voi alittaa kenraalin ”kriittisen rajan”, (US, 24.3.2020).
- Kansanedustaja selventää: tästä syystä hävittäjähankinta vaarantaisi Suomen turvallisuutta – hävittäjät keskeinen osa ”sotilaallista liittoutumista Naton ja Yhdysvaltain blokkiin”, (IL, 29.8.2019).
Aloitteen voi allekirjoittaa täältä: ”Hävittäjähankintojen pysäyttäminen ja uudelleen arviointi”.
Mikael Kallavuo
