Koronaviruskriisi on näyttänyt entistä useammalle, miten taloudellinen epävarmuus vaikuttaa kielteisesti hyvinvointiin.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 6.5. perustulokokeilun loppuraportin. Julkinen keskustelu on keskittynyt pitkälti siihen, että kokeilussa havaittiin vain lievä työllistämisvaikutus. Huomio kannattaa kuitenkin kiinnittää perustulon vaikutuksiin sen saajien elämänlaatuun ja laajemmin julkiseen talouteen.
Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle noin 11 miljardia euroa vuodessa. Tämä on 5,3 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Mielenterveyden edistäminen on erittäin tärkeää paitsi hyvinvoinnin myös talouden kannalta. Nyt olemme löytäneet yhden ratkaisun 11 miljardin euron haasteeseen.
Perustulo tuo ihmisten talouteen vakautta ja jatkuvuutta. Ministeriön raportin perusteella perustulon saajat kokivat vähemmän stressiä, masennusta ja yksinäisyyttä muiden tukimuotojen saajiin verrattuna. Lisäksi he kokivat vahvempaa osallisuuden tunnetta ja luottamusta yhteiskuntaa kohtaan.
Perustuloa on ryhdytty selvittämään ja kokeilemaan eri Euroopan maissa. Koronaviruskriisi on näyttänyt entistä useammalle, miten taloudellinen epävarmuus vaikuttaa kielteisesti hyvinvointiin. Maaliskuussa laaditussa kyselyssä eurooppalaisista 71 prosenttia kannattaa perustuloa.
Suomen perustulokokeilu 2017–2018 oli liian suppea ja koski lähinnä pitkäaikaistyöttömiä. Silti jo siitä opimme, että perustulolla on selkeitä myönteisiä vaikutuksia.
Perustulo turvaa tilanteet, joissa elämä yllättää. Perustulo vahvistaisi koko yhteiskunnan kykyä vastata kriiseihin. Nyt on perustulon aika!
Alviina Alametsä
- Alviina Alametsä on europarlamentaarikko (vihr.)
(Kirjoitus on aikaisemmin julkaistu Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksena 10.5.20.)
