Suomi on maailman onnellisin maa jo kolmannen kerran peräkkäin käy ilmi YK:n onnellisuusraportista. Onnellisuusraportti ”The World Happiness Report” perustuu vuosina 2017–2019 tehtyjen kyselyjen keskiarvoon. Onnellisuutta mitataan tarkastelemalla erilaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Raportti huomioi bruttokansantuotteen ja korruption sekä ihmisten sosiaaliset tukiverkostot, terveyden, anteliaisuuden ja vapauden tehdä valintoja.
Eri onnellisuusmittarit sisältävät hyvin erilaisia tekijöitä, joten saman valtion sijoitus voi vaihdella paljon mittarin mukaan. Tästä huolimatta tietyt maat menestyvät yleensä hyvin muita useammilla mittarilla: niitä ovat Skandinavian maat (etenkin Tanska) Australia ja Costa Rica.
Eräät toiset maat, kuten Meksiko ja Filippiinit, saavat hyviä tuloksia, kun mittari painottaa enemmän subjektiivisia arvioita.
Suomalaisten onnellisuuspakko
Suomalaisista onnellisuustutkijoista nousee esille professori Markku Ojanen. Hän on kirjoittanut aiheesta puolen tusinaa kirjaa. Suomalaisten asema maailman onnellisimpana kansana on Ojasen mukaan osin ”onnellisuuspakon” syytä:
”Harva uskaltaa sanoa, että pirun huonosti menee. Suomalaisten hyvinvoinnista piirtyy Tilastokeskuksen tuoreen elinolotutkimuksen perusteella positiivinen kuva. Kuitenkin lähes miljoona suomalaista tuntee yksinäisyyttä, ja tukea tarvitsevista tulisi pitää yhteisen onnen takia huolta”, onnellisuusprofessori sanoo.
Paradoksi on, että sitten, kun ihmisiltä kysytään ongelmista, niitä tulee ”komea luettelo”. Ojanen sanoo pohtineensa asiaa paljon ja tulleensa kriittisemmäksi ilmoitettua tyytyväisyyttä kohtaan. ”Jonkun verran mukana on onnellisuus- ja tyytyväisyyspakkoa, että on vaikea tunnustaa itselleenkään, ettei ole niin onnellinen. ” Pohjoismaalaiset ovat tutkimusten mukaan maailman onnellisimpia. Onnellisuusprofessorin mukaan siihen merkittävänä tekijänä vaikuttaa hyvinvointivaltio.
Miksi ”onnellisimpien” mielenterveys heikkenee?
THL:n mukaan joka viides suomalainen nuori kärsii mielenterveysongelmista. Tilastokeskuksen mukaan itsemurha on syy yli kolmannekseen 14–24-vuotiaiden kuolemantapauksista.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) vuonna 2016 julkaiseman korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 44 prosenttia korkeakouluopiskelijoista ei kokenut henkistä hyvinvointiaan hyväksi. Siis nuorison parhaimmisto!
16 prosenttia kertoi kärsivänsä päivittäin uniongelmista, keskittymisvaikeuksista, jännittyneisyydestä, masentuneisuudesta, ahdistuneisuudesta tai muista psyykkisistä oireista.
Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 20 300 ihmistä, heistä 6 700 eli joka kolmas psyykkisistä syistä.
Työelämän ja pääoman tuottovaatimukset ovat nykyään niin kovia, että siitä ei selviä ilman piristeitä. Yli 400 000 suomalaista syö vuosittain masennuslääkkeitä. Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan 7,4 prosenttia aikuisista käy vuosittain läpi masennuksen, joka täyttää sairauden diagnostiset kriteerit. Siis yli 400 000 suomalaista saa vuosittain sairausvakuutuskorvauksia masennuslääkkeistä.
Kokonaisuutena mielenterveyshäiriöiden aiheuttama kustannus yhteiskunnalle on valtava. OECD:n selvityksen mukaan suorat ja epäsuorat kustannukset ovat vuosittain 11 miljardia euroa. Kustannuksista suurimman osuuden muodostavat niin sanotut epäsuorat kustannukset kuten työpanosten menetykset. Masennuksen kustannukset ovat kokonaisuudesta useita miljardeja euroja. Kustannuksista ovat olleet huolissaan ylilääkäri Jukka Kärkkäinen (THL) ja vanhempi neuvonantaja Liisa Hyssälä (Sitra).
Mielenterveyssyiden aiheuttamien sairauspoissaolojen määrä on jatkanut kasvuaan. Kelan tilaston mukaan sairauspäivärahaa sai mielenterveyden häiriöiden perusteella noin 84 000 ihmistä. Määrä kasvoi lähes 10 000:lla edellisestä vuodesta.
Kasvu on ollut voimakasta viimeisen kolmen vuoden aikana, sillä mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut peräti 43 prosenttia. Kaikista Kelan maksamista sairauspäivärahoista yli kolmannes oli viime vuonna mielenterveysperusteisia.
Huumekuolemia paljastuu Suomessa enemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa: Huumemyrkytykset ovat alle 40-vuotiaiden miesten toiseksi yleisin kuolinsyy. Tuore huumeraportti pitää Euroopan heroiinitilannetta huolestuttavana. Suomessa ilmoitetaan raportin mukaan väkilukuun suhteutettuna seitsemänneksi eniten huumekuolemia.
Huumemyrkytyksiä yleisempi kuolinsyy alle 40-vuotiailla miehillä on itsemurhat. Alle 40-vuotiaiden naisten osalta huumemyrkytykset ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy.
Sitten lopuksi onnellisuustutkimuksiin. Suomen menestyksestä voi toki iloita, mutta suurten ongelmien ei tule antaa rehottaa onnellisuustutkimusten varjolla. Yhteisömme epäkohtiin tulee nopeasti puuttua, jotta aidolle onnellisuudelle rakennettaisiin kestävämpi perusta.
(Artikkeli on alun perin julkaistu laajempana Kansan Uutisissa 23.9.)
- ARI OJAPELTO on tietokirjailija ja yhteiskuntakeskustelija.
- Erkki Tuomioja arvioi tässä kirjavinkkinä Ari Ojapellon teosta: Kasvun loppu! – Ilman ostovoimaa ei ole kasvua, (2016).
