Hallitusohjelman ehdotukset tulevat kiristämään köyhyydessä elävien tilannetta entisestään. Jo nyt elinkustannusten nousun vuoksi tiukoilla oleviin pienituloisiin ihmisiin, osuu pahimmassa tilanteessa leikkauksia monesta suunnasta. Muun muassa KEL-indeksit aiotaan jäädyttää koko hallitusohjelmakaudeksi, asumistukea aiotaan leikata ja lääkkeiden hintaa ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korottaa.
Toimet lisäävät eriarvoisuutta. Yhteiskunnan tulee perustuslain mukaan huolehtia myös heikoimmin toimeentulevista kansalaisistaan.
Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli vuonna 2021 jo lähes 900 000 henkilöä, 16,3 prosenttia kotitalousväestöstä. Määrä oli kasvanut 117 000 henkilöllä edellisvuodesta. Tätä tilannetta elinkustannusten nousu heikensi edelleen vuonna 2022 – ja tähän tilanteeseen ehdotetaan nyt laajoja sosiaaliturvan leikkauksia.
Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä jo noin 900 000 henkilöä, silti hallitus ajaa laajoja sosiaaliturvan leikkauksia
Henkilö on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, jos hänen kotitaloutensa on pienituloinen, vajaatyöllinen tai kotitaloudessa esiintyy vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta.
Syksyllä 2022 julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön laatima toimintasuunnitelma köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Se sisältää toimet Suomen osuuden saavuttamiseksi EU:n köyhyyden vähentämistavoitteesta: köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää tulee pienentää EU-maissa vähintään 15 miljoonalla henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Suomen tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä. Siitä kolmasosan tulee olla lapsia.
Hintojen nousu on jo lisännyt lapsiperheköyhyyttä ja hallitusohjelman esitysten, esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotusten poistamisen, on arvioitu lisäävän sitä entisestään. Hallitus aikoo panostaa lasten ja nuorten mielenterveyden parantamiseen, mutta lapsiperheköyhyyden lisääminen hallituksen muilla toimilla heikentää edellytyksiä saavuttaa tavoite.
Hallitusohjelman ehdotukset sosiaaliturvan kiristyksistä ovat räikeässä ristiriidassa eurooppalaisen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistavoitteen kanssa.
Erityisesti viimesijaisen etuuden eli toimeentulotuen kiristys siten, että se voidaan evätä hakijalta kokonaan, sotii inhimillistä ja perustuslaillista oikeustajua vastaan.
Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin katsoo, että hallitusohjelman toimeenpanossa on varmistettava, ettei köyhyys ja syrjäytymisriskiin joudu yhä useampi ja että ihmisarvoisen elämän edellytykset turvataan kaikille. Ihmisarvoinen elämä ei ole vain hengissä pysymistä vaan myös mahdollisuutta tyydyttää sosiaalisia tarpeita ja olla osallinen yhteiskunnassa.
(Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Suomen EAPN-kotisivuilla.)
Leena Valkonen, Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin puheenjohtaja, leevalkonen(at)gmail.com
Marjatta Kaurala, Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin varapuheenjohtaja, marjatta.kaurala(at)krits.fi
Lue lisää
Vahva ja välittävä Suomi, pdf
Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 16.6.2023.
Toimintasuunnitelma köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä, pdf.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusohjelmaneuvotteluihin toimittamat aineistot
Hallitusohjelma kääntää uuden lehden suomalaisessa sosiaalipolitiikassa, arvioi professori Juho Saari, Yle 18.6.2023.
Nyt on laskettu ihmisarvoisen elämän hinta – lähes joka kymmenennen tulot eivät riitä siihen, Yle 19.6.2023.
Mitä ovat viitebudjetit? Turun yliopisto Julkaistu kategoriassa Ajankohtaista, kirjoittanut Erja Saarinen.
