On tärkeää, että Suomi ja muut pohjoismaat myös Naton jäseninä jatkavat pitkään ja johdonmukaisesti tekemäänsä työtä ydinaseriisunnan edistämiseksi ja ydinasesodan uhan vähentämiseksi.
Suomi on liittynyt itsensä ydinaseallianssiksi määrittelevään sotilasliitto Natoon. Suomi on näin tehdessään hyväksynyt sen, että liitto nojaa ydinasepelotteeseen, jonka ylläpitäminen on välttämätöntä niin kauan, kuin yleistä ydinaseriisuntaa ei ole toteutettu.
Ydinasepelote perustuu siihen, että ydinaseen ensimmäinen käyttäjä kohtaa sellaisen molemminpuoliseen täystuhoon johtavan ydinasevastaiskun, ettei järkevä päättäjä koskaan siihen turvaudu. Kuten Ronald Reagan ja Mihail Gorbatšov vuonna 1985 totesivat, ”ydinsotaa ei voi voittaa eikä sellaista koskaan pidä käydä”. Viiden ydinasevallan edustajat toistivat tämän yhteisessä lausumassaan kaksi vuotta sitten.
Ydinasepelote on nykyisestä tarpeellisuudestaan huolimatta kuitenkin epävarma ja vaarallinen olotila, jota ei voi pitää tyydyttävänä ja muuttamattomana. Siksi on tärkeää, että Suomi ja muut pohjoismaat myös Naton jäseninä jatkavat pitkään ja johdonmukaisesti tekemäänsä työtä ydinaseriisunnan edistämiseksi ja ydinasesodan uhan vähentämiseksi.
Tämän kanssa on jyrkässä ristiriidassa Helsingin Sanomien pääkirjoitus, jossa halutaan Suomenkin varautuvan ydinasesodan käyntiin ja luovuttamaan Suomen puolustusta varten hankitut hävittäjäkoneet myös ydinaseiden kuljettamiseen (HS 22.1.).
Tällaisella vastuuttomalla ydinaseleikittelyllä ei ole mitään tekemistä globaalin ydinasepelotteen ylläpitämisen kanssa. Se päinvastoin ylläpitää vaarallista harhakuvaa rajoitetun ydinasesodan mahdollisuudesta, madaltaa ydinaseiden käyttökynnystä ja lisää riskejä parantamatta millään tavoin Suomen tai kenenkään muun turvallisuutta.
Kansanedustajana äänestin Suomen Nato-jäsenyyden puolesta luottaen siihen, että meillä riittää järkeä pitää maamme kaikissa oloissa ydinaseettomana alueena, kuten lainsäädäntömmekin edellyttää.
(Artikkeli on alun perin julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa, 23.1.24.)
Erkki Tuomioja, kansanedustaja, ulkoministerinä: 2000–2007 ja 2011–2015.
- Taustatietoa: Kati Juva: Voiko ydinsota syttyä vahingossa – läheltä piti -tilanteita vuosikymmenten varrelta, 5.8.2020.
