Erilaiset mobiilisovellukset helpottavat lajintuntemuksen oppimista ja parhaimmillaan avaavat luonnossa liikkujalle kokonaan uusia lajiryhmiä tutustuttavaksi. Tekoäly tarvitsee kuitenkin ihmisen kriittistä tulkintaa avukseen. Kerron tässä artikkelissa kolmesta erilaisesta kokeilemastani sovelluksesta.
Retkikasvio: Perinteisen Retkeilykasvion digitaalinen paluu
Jos olet opiskellut korkeakoulutasolla biologiaa jo jonkin aikaa sitten, muistat todennäköisesti tuhdin Retkeilykasvion, jonka avulla pystyi tunnistamaan kasvin kuin kasvin. Tätä perusteellista teosta ei ole saanut ostettua kirjakaupasta enää aikoihin, mutta sen sisällöt ovat nyt saatavilla mobiilisovelluksen muodossa maksutta. Kotimainen Retkikasvio-sovellus julkaistiin kesällä 2021 iOS ja Android-sovelluksena.
Retkikasvio mahtuu kyllä kännykkään, mutta tietopakettina se on yhtä tuhti tai tuhdimpi kuin aiempi kirja. Sen sisältämä tietomäärä on vaikuttava: sovelluksesta löytyy tietoa yli 5000 kasvitaksonista. Tärkeä työkalu on määritysapuri, jonka avulla oikea laji löytyy – kunhan osaa tehdä oikeat valinnat apurissa. Sovelluksesta löytyy kasvitieteen käsitteiden selityksiä, mutta kieltämättä sitä on helpompi käyttää, jos lajintunnistuksessa tarvittava sanasto on valmiiksi tuttua.
Retkikasvio on huikea taskukokoinen kasvio, josta löytyy valtavasti luotettavaa tietoa. Valokuvia elävistä kasveista ja kuivatuista näytteistä on runsaasti. Sovelluksen käyttäminen vaatii kuitenkin vankkaa pohjatietoa ja sopii siksi parhaiten edistyneeseen kasvien opiskeluun ja harrastamiseen sekä ammattilaisille. Koulumaailmassa siitä on iloa opettajalle itselleen sekä mahdollisesti isommille oppilaille eriyttämisessä ylöspäin. Jos ympäristökasvattaja haluaa haastaa itseään ja tunnistaa vähän vaikeampia kasvilajeja, on Retkikasvio siihen ehdoton apuväline!
iNaturalist: Lajintunnistusta tekoälyn ja yhteisön yhteistyöllä
iNaturalist on sovellus, jonka avulla on mahdollista tunnistaa monenlaisia lajeja. Itse käytän sitä eniten kasvien, sienten ja hyönteisten tunnistamiseen, mutta periaatteessa se auttaa myös vaikkapa lintujen ja nisäkkäiden kanssa – jos onnistuu saamaan vikkelästi liikkuvista otuksista kuvan. Tekoäly auttaa lajin tunnistamisessa, mutta lopullisen määrityksen tekee sovelluksen käyttäjien yhteisö. Sovellus toimii suomeksi sekä iOS- että Android-laitteilla.
iNaturalist toimii näin: Otat sovelluksella kuvan tai lataat siihen aiemmin ottamasi kuvan. Sovellus ehdottaa sinulle yleensä ensin sukua, johon kuvaamasi laji voisi kuulua, sekä muutamia todennäköisiä lajeja. Voit vertailla ottamaasi kuvaa sovelluksesta löytyviin lajikuviin ja etsiä lisätietoa lajeista määrityksesi tueksi. Kun olet päätynyt tiettyyn sukuun tai lajiin, valitset sen.
Havaintosi tallentuu iNaturalist Suomi -yhteisön nähtäväksi ja muut sovelluksen käyttäjät voivat vahvistaa määrityksesi tai ehdottaa sen tilalle tarkempaa määritystä tai jotakin toista lajia. Järjestelmä perustuu siis eräänlaiselle havaintojen vertaisarvioinnille.
Tämän sovelluksen hauskuus liittyy osaltaan juuri sen taustalla olevaan luonnonharrastajien ja tutkijoiden yhteisöön. Heinäkuisen tienpientareen kukkaloiston keskeltä havaitut kuoriaiset ovat muutaman kerran saaneet hyvinkin nopeasti asiantuntevan lajinmäärityksen, kun hyönteistutkijat ovat olleet olleet samaan aikaan linjoilla.
Minua tämä sovellus on rohkaissut yrittämään hyönteistuntemuksen vahvistamista. Samalla puhelimen muistille karttuu opetuskäyttöön sopivaa kuvapankkia – ja havaintoni tallentuvat Lajitietokeskuksen tietokantoihin tutkimuksen käyttöön kansalaistieteen hengessä. Epäilemättä minut tavoittaa jälleen ensi heinäkuussa tienpientareilta ja ojanreunoilta puhelin kourassa!
iNaturalistin käyttö on melko helppoa, mutta edellä kuvattu havaintojen vahvistamisen tapa voi tuntua aluksi haastavalta. Toisaalta juuri tästä syystä sovellus ei anna harhakuvaa siitä, että hätäisesti räpsäistystä, ehkä epätarkasta valokuvasta voisi aina tunnistaa eliön varmasti lajilleen. Kun sovellusta käyttää, samasta lajista kannattaa usein tallentaa useita kuvia, kuten kuva koko kasvista ja lähikuvat kukinnosta ja lehdestä.
BirdNET: Korvat ja puhelin auki lintukonsertissa
Olen noin kolmekymmentä vuotta ollut kohtalaisen vakuuttunut siitä, että en pysty oppimaan hyvin lintujen ääniä. Edellisenä vuonna opetellut äänet ovat helposti unohtuneet seuraavaan kevääseen mennessä. Äänitallenteita on vaikeampi selata kuin lintukirjaa, jos tulee tarve yhdistää uusia ääniä oikeaan lajiin. Lintujen lauluissa on myös paljon murteita, eikä opeteltu linnunlaulu välttämättä olekaan luonnossa samanlainen kuin nauhalla. Vuosi sitten latasin puhelimelleni BirdNET-sovelluksen, jonka avulla lintujen äänimaailma aukesi ainakin minulle uudella tavalla.
BirdNET on maksuton englanninkielinen sovellus, joka tunnistaa nimenomaan lintujen ääniä. Kun avaat sovelluksen, se alkaa automaattisesti tallentaa ääntä. Sopivan säkeen jälkeen voit pysäyttää tallennuksen ja valita analysoitavaksi haluamasi pätkän tallenteesta. Sovellus ehdottaa sinulle yhtä tai useampaa lajia ja kertoo samalla, kuinka varmana se pitää määritystä. Voit vahvistaa havainnon, jos sovellus tarjoaa mielestäsi varmasti oikeaa lajia, jolloin havaintosi tallentuu Cornellin yliopiston tietokantaan.
Minulle BirdNET ja tekoälyn tuoma apu on avannut kokonaan uuden osa-alueen luonnossa liikkumiseen. Sovelluksen avulla on helppo varmistella omia havaintoja ja oppia uusia lajeja. Jo muutama opittu uusi ääni auttaa erottamaan keväisestä konsertista itselle vieraita ääniä.
Sovelluksen avulla saa kiinni siitä, mikä laji voisi olla kyseessä. Varmistan toki jokaisen uuden lajin kuuntelemalla verkosta löytyviä ääninäytteitä ja vertaamalla niitä tallenteeseen. Myös näköhavainnot linnuista lisääntyvät, kun äänen perusteella tietää, minkä näköistä ja kokoista lintua pitäisi katseella tai kiikarilla etsiä.
BirdNET tekee määrityksissä toisinaan myös merkillisiä huteja. Esimerkiksi minulle se tarjosi kerran pensaskertun sijaan kanadanhanhea. Sovellus ei ole erityisen kriittinen sen suhteen, onko lajia aiemmin havaittu samalla alueella, vaan saattaa ehdotella varsinaisia superharvinaisuuksia. Kesämökin kuistilla kuulemaani kirkasta laulua se ehdotti ensin kuuluvaksi taigakirviselle, Siperiassa elävälle lajille, jota tavataan Suomessa hyvin harvoin. Uudella yrityksellä laji vaihtui rautiaiseen, mikä olikin paljon uskottavampi havainto. Tässäkin sovelluksessa tekoäly on renki, ja varsinaisen määrityksen lajista tekee isäntä eli sovellusta käyttävä ihminen.
BirdNET on helppokäyttöinen sovellus. Äänien tallentaminen ihan tavallisella puhelimella, ilman ulkoista mikrofonia, onnistuu yllättävän hyvin. Englannin kieli rajaa hiukan sovelluksen käytettävyyttä kasvatuksessa ja opetuksessa. Suomenkielisten lajinimien etsiminen onnistuu kuitenkin oppilailtakin helposti hakemalla lajin tieteellisellä nimellä joko verkosta tai lintukirjasta. Lintukirjan ja mobiililaitteen yhdistelmällä voidaan samalla kertaa harjoitella tiedonhakua uudella ja perinteisellä tavalla.
(Artikkeli on julkaistu aikaisemmin FEE-Suomi Ympäristökasvatus-lehdessä 2022.)
Essi Aarnio-Linnanvuori työskentelee ympäristökasvatuksen yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa.
