Carunan sähköverkoista saamallaan 2,5 miljardin eurolla Fortumin toivottiin muun muassa lisäävän uusiutuvaa energiatuotantoa Suomessa. Sen sijaan Fortumin onkin sijoittanut jo kuusi miljardia euroa saksalaiseen Uniper-yhtiöön, jonka 59,5 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin Suomen päästöt.
Fortum on yrittänyt luoda ostoksestaan ekologisesti vihertävän kuvan painottamalla Uniperin vesivoimaloita. Todellisuus on huomattavasti hiilenvärisempi. Uniperin tuotantokapasiteetista 80 prosenttia on fossiilisia hiili- ja kaasuvoimaloita ja vesivoiman osuus on vain 10 prosenttia. Uniper kuuluu Länsi-Euroopan saastuttavimpiin yrityksiin, ilmenee ympäristöjärjestön CAN Europen raportista. (Yle, 8.4.19)
Fortumin johdon on saatava aikaan Uniperissa giganttisen luokan mullistus, jotta hiilidioksidisaastuttaja kiepsahtaa ilmastoystävällisempään suuntaan. Mutta Fortum on ollut riitaisessa umpikujassa sitä lähtien, kun se osti 3,7 miljardilla Uniperin osakkeista lähes puolet. Uniperissa ei ole uskottu Fortumin visioon.
Toimitusjohtaja Pekka Lundmark puhui 8.10. kansainvälisille sijoittajille umpikujasta, josta toivoo pääsevänsä eteenpäin Fortumin ostaessa 2,3 miljardilla eurolla lisää Uniperin osakkeita.
Fortumin nettovelat nousevat tällöin 8,5 miljardiin euroon, jota Arvopaperi-lehden toimituspäällikkö Petri Koskinen pitää lähes maksimitasona ja kovilla panoksilla pelaamisena. Institutionaalisten sijoittajien ympäristösäännöt ”voivat pakottaa ne myymään Fortumin osakkeet, ellei yhtiö muuta Uniperin toimintaa nopeasti”, kirjoittaa Koskinen Arvopaperissa (17.10.19).
UMPIKUJAN JATKO-OSA
Fortum ei saavuta 70,5 prosentillakaan vielä ehdotonta määräysvaltaa Uniperin yhtiökokouksessa, joka edellyttää 75 prosentin enemmistöä. (Yle, 8.10.)
Lisäksi Fortum aikoo olla tekemättä mitään suuria muutoksia Uniperissä kahden vuoden ajan. Mikäli umpikuja jatkuu sen jälkeenkin, niin Lundmarkin lienee suostuttava merkittäviin kompromisseihin, joilla Uniperia ei saada muokattua selvästi vihreämpään suuntaan.
Mitä Fortum silloin tekee Uniperin kaasuvoimaloilla? Kaasuvoimalat muodostavat puolet Uniperin tuotantokapasiteetista ja maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat niin suuret, noin 60 prosenttia kivihiilestä, että niissäkin on omat riskinsä.
“Ruotsin hallitus päätti vain pari viikkoa sitten, ettei ruotsalaisen kaasuyhtiön Swedegasin nesteytettyä maakaasua saa kytkeä Ruotsin kaasuverkkoon, ja vetosi päätöksessä ilmastosyihin”, sanoi (24.10.) Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Olli Tiainen.
Jos saksalaisetkin poliitikot päättävät pian toimista, jotka rajoittavat kaasun käyttöä tai nostavat sen päästöhintoja, niin Uniperin tulos voi painua tappiolliseksi ja sen osakkeiden myyminen voi olla haastavaa.
Rinteen hallituksen käsiin saattaa takertua mustanapekkana erittäin saastuttava ja velkainen yhtiö sekä imagohaitta.
TULISIKO VALTION MYYDÄ FORTUMIN OSAKKEITA JA OSTAA TILALLE PUHDASTA ENERGIAA
Hallituksen tavoitteena on muuntaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, mutta ilmastopaneelin mukaan toteuttamiskeinoista puuttuu edelleen noin 12 miljoonaa tonnia. (HS, 4.10.)
Fortumin näyttäessä sisältävän merkittävän ekologisen ja taloudellisen riskin, niin valtion kannattaa ajoissa harkita oman osuutensa vähentämistä.
Fortumin markkina-arvo oli 29.10. noin 19 miljardia euroa. Valtio omistaa puolet Fortumin osakkeista, joten myymällä omistuksestaan 10–60 prosenttia valtio voi yhä saada merkittävän pääoman uusiutuvan energian kohteisiin.
Suomessa on edelleen hyvin vähän maalämpöä ja tuuli- sekä aurinkovoimaa keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna, joten puhtaan energian investointikohteista ei pitäisi olla puutetta.
- MIKAEL KALLAVUO
