YK:n kestävän kehityksen raportti 2024 antaa murheellisen kuvan edistymisestä. Vain 17 prosenttia Agenda 2030 -tavoitteista tullaan nykytrendeillä saavuttamaan seuraavan kuuden vuoden aikana.
Tavoitteista 48 prosenttia on pahasti pois halutulta kehitysuralta, ja 30 prosentissa on tapahtunut vain marginaalista edistymistä. Raportti vaatiikin maita ryhtymään kiireellisiin lisätoimiin.
Köyhyys ja nälkä eivät ole poistumassa
Agendan keskeisimmät ovat köyhyyden puolittaminen ja nälän poistaminen maailmasta vuoteen mennessä. Koronapandemia käänsi lupaavan kehityksen. Vuodesta 2019 vuoteen 2022 äärimmäisestä köyhyydestä kärsivien määrä kasvoi 23 miljoonalla.
Tämänhetkisten arvioiden mukaan vain harva maa pystyy puolittamaan köyhyyden vuoteen 2030 mennessä. Siten 590 miljoonaa ihmistä eläisi vuonna 2030 yhä äärimmäisessä köyhyydessä.
Pandemia ja sitä seurannut ruuan hinnan nousu pysäytti myös nälkää näkevien vähenemisen. Määrä kasvoi sadalla miljoonalla vuosina 2019–2022.
Vuonna 2023 nälkää näki 733 miljoonaa ihmistä, 2,33 miljardia koki epävarmuutta ruuasta. Nälän poistaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi mailta nykyistä voimakkaampia toimia.
Ilmastonmuutos kiihtymässä hallitsemattomaksi
Raportin mukaan vuosi 2023 oli globaalisti lämpimin koskaan mitattu vuosi. Maailman keskilämpötila ylitti esiteollisen ajan tason 1,45 celsiusasteella ja globaalit kasvihuonekaasupäästöt saavuttivat ennätyksellisen 57,4 gigatonnin hiilidioksidiekvilalentin tason. Liikennettä lukuun ottamatta kaikkien muiden sektoreiden päästöt ovat kasvaneet.
Energiasektorin osuus kasvihuonekaasupäästöistä on 86 prosenttia, johtuen etenkin hiili- ja kaasuvoimaloiden tuotannon laajentumisesta. Fossiilisen energian käyttöä tuettiin globaalisti ennätyksellisellä 1,5 biljoonalla dollarilla ja fossiilista energiaa tuotetaan globaalisti 110 prosenttia enemmän kuin enintään 1,5 asteen lämpenemistavoite sallisi.
Nykyisillä kehitystrendeillä ilmasto lämpenisi 3 celsius astetta vuoteen 2030 mennessä. 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi alentaa 42 prosentilla nykyisestä vuoteen 2030 mennessä ja päästötön taso saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä mahdollisuudet tähän vähenevät päivä päivältä.
Raportin mukaan ilmastokaaoksen pahimpien seurausten välttämiseksi ratkaisuja ei voi enää viivyttää, eikä puolittaisiin ratkaisuihin ole enää varaa.
Muitakin haasteita on roppakaupalla
Raportin mukaan monia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tavoitteita ei olla saavuttamassa tai niihin kohdistuu merkittäviä uhkia. Odotettavissa oleva keskimääräinen globaali elinikä laski koronan takia 73,1 vuodesta vuonna 2019 vain 71,4 vuoteen vuonna 2021.
Riittämätöntä kehitys on ollut myös koulutukseen, sukupuolten tasa-arvoon, puhtaaseen veteen, kestävään ja oikeudenmukaiseen talouteen, kestäviin yhteisöihin sekä vastuulliseen kuluttamiseen liittyvissä tavoitteissa.
Valopilkkuna on kestävä ja edullinen energia -tavoite, jossa on saavutettu merkittävää edistystä. Kuitenkin pandemian seuraukset, Ukrainan sota ja kehitysmaiden saama riittämätön rahoitus energiainvestointeihin uhkaavat näitäkin edistysaskelia.
Luontokadon estäminen vaatii lisää investointeja
Globaalien ekosysteemien tila on erityisen huolestuttava. Maaekosysteemien globaaleja haasteita ovat metsien häviäminen, metsien kestämätön hyödyntäminen, avainbiotyyppien suojelun pysähtyminen, eläinlajien katoaminen ja kasvussa oleva laiton villieläinkauppa.
Meriekosysteemejä, jotka kattavat 70 prosenttia maapallosta, uhkaavat rehevöityminen, happamoituminen, ylikalastus, merien nouseva lämpötila ja laajalle levinneet saasteet ja jätteet.
Kuoming–Montreal-biodiversiteettisopimuksessa vuonna 2022 lähes 200 valtiota sopi luontokadon pysäyttämisestä. Tavoitteena on suojella 30 prosenttia ekosysteemeistä vuoteen 2030 mennessä. Kuitenkin vasta noin 10 prosenttia 196 maasta on tehnyt tarvittavat kansalliset suunnitelmat. Suunnitelmiaan lykänneisiin maihin lukeutuu myös Suomi.
Ongelmana konfliktit ja riittämätön rahoitus
Sodat ja konfliktit sekä järjestäytynyt rikollisuus ovat sitkeästi pysyviä ongelmia, jotka aiheuttavat mittavaa inhimillistä kärsimystä ja estävät kestävää kehitystä. Väkivaltaa panneiden pakolaisten määrä on kasvanut 50 prosentilla neljässä vuodessa. Toukokuussa 2024 pakolaisia oli 120 miljoonaa.
Vuonna 2023 konflikteissa kuolleiden siviilien määrä nousi häkellyttävät 72 prosenttia. Kiireellisiä toimia tarvitaan kestävän rauhan saavuttamiseksi ja väkivaltaisten konfliktien estämiseksi sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisiin toimiin.
Kehitysmaiden tarvitsemasta kestävän kehityksen tavoitteiden vuosittaisesta rahoituksesta puuttuu neljä biljoonaa dollaria. Vaje on koronapandemian takia kasvanut 60 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Tästä 2,2 biljoonaa tarvitaan kestävään energiasiirtymään.
Samaan aikaan kehitysmaiden ulkomainen velkataakka on pysynyt ennätyksellisellä tasolla yhdeksässä biljoonassa dollarissa. Korkomenot ovat jopa kaksinkertaistuneet 23,6 miljardiin dollariin.
Pitäisikö Agendaa jatkaa vuoteen 2050?
Kestävän kehityksen karkaaminen pois tavoitteiden mukaiselta kehitysuralta on herättänyt suurta levottomuutta YK:n piirissä. Vaikka tavoitteita ei tulla saavuttamaan, niin samaan aikaan YK:ssa nähdään, että paljon hyvää työtä tavoitteiden saavuttamisen eteen on tehty eikä tätä työtä haluta menettää.
Poliittisesti näyttää vaikealta saada jäsenmaita sitoutumaan mihinkään uusiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. YK:n piirissä onkin alustavasti pohdittu nykyisen Agenda 2030:n tavoitteiden jatkamista Agenda 2050:nä eli siis vuoteen 2050 saakka.
Lähteet: United Nations: The Sustainable Development Goals Report 2024
Jukka Hoffren
Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella ja vastaa kestävän kehityksen indikaattoreiden kokoamisesta Suomessa.
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin 7.11.2024 Tilastokeskuksen-sivuilla. Uudelleenjulkaisulle on saatu lupa.
