Neljä vuotta sitten keskustalla, kokoomuksella ja hallituspuolue perussuomalaisilla oli 124 kansanedustajaa.
Nykyinen hallituskoalitio menetti siitä 55 paikkaa.
Se on yli kaksi kertaa syvempi romahdus kuin aiemmin suurimman putoajan titteliä pitänyt Mauno Koiviston vähemmistöhallitus, joka menetti 20 paikkaa vuoden 1970 vaaleissa. (HS, 15.4.)
Sipilän eroaminen lienee nyt lähellä
Keskustan kannatus on surkein sataan vuoteen. Puolue sai vain 31 kansanedustajaa, mikä on heikoin tulos sitten vuoden 1917.
Maaliskuun alussa pääministeri Juha Sipilä vakuutti, ettei aio jatkaa puheenjohtajana, jos keskustan kannatus ei nouse silloisesta 14,1 prosentista:
”Selvä asia, että tuollaisella tuloksella en ole ehdolla”, Sipilä sanoi. (HS, 9.3.)
Sipilän lausunnon jälkeen keskustan kannatus laski edelleen ja oli vaaleissa vain 13,8 prosenttiyksikköä.
Jos keskusta luopuisi murskatuomion saaneesta Sipilän oikeistolaisesta linjasta, niin puolue voisi hakea uutta tuoretta imagoa ja nousua oppositiosta.
Keskusta voisi myös liittyä sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton hallitukseen, jonka panostukset koulutukseen ja vanhustenhoitoon voisivat nostaa keskustan suosiota.
Sen sijaan Sipilän epäsuositun linjan jatkaminen ja uuden oikeistohallituksen luominen kokoomuksen ja ps:n kanssa, voisi syöstä keskustan suosion entistäkin paljon syvempään kuiluun.
Lisäys artikkeliin 16.4. klo 20.45:
Juha Sipilä ilmoitti jättävänsä keskustan puheenjohtajuuden. Keskusta järjestää ylimääräisen puoluekokouksen 7.9.19, jossa valitaan uusi puheenjohtaja. Sipilä jatkaa puheenjohtajana puoluekokoukseen asti.
- Mikael Kallavuo
