Vauraimpaan promilleen kuuluvaa 90 henkilöä osallistui tutkimushaastatteluun, jossa he toistuvasti toivat ilmi pettymyksensä Suomen tehottoman julkisen sektorin passivoittamaan väestöön.
Rikastunut yrittäjä pyöritteli haastattelussaan ajatusta kaikkien sosiaalitukien poistamisesta ja suoranaisen nälän aiheuttamisesta seuraavasti:
”Jos Suomesta poistettaisiin kaikki sosiaalituet, ja täällä ihmiset kadulla näkisi nälkää, kyllä yhteiskunta silti toimisi, ja mä luulen, että ne ihmiset, jotka kadulla näkisi nälkää, ne oikeasti tekisi mitä vain, melkein millä vain palkalla, että ne saisi ruokaa ja asunnon. Onko se oikein vai onko se väärin, siitä voi pitää pitkänkin debatin, mutta mun mielestä se jollain tavalla on enemmän tervettä kuin se, että joku huolehtii susta. Jos sua ei vain kiinnosta tehdä mitään, niin minkä takia muiden pitäisi huolehtia susta? (Y14)”
On tärkeää, että haastattelussa lausutut suorat mielipiteet tulevat julki. Etenkin kun haastatelluista useimmilla on kymmenien tai satojen miljoonien vauraus ja osa heistä on miljardöörejä eikä rikkain promille yleensä avoimesti osallistu poliittiseen keskusteluun, kirjoittavat haastatteluja tutkineet Helsingin yliopiston professori Anu Kantola ja Tampereen yliopiston yliopistotutkija Hanna Kuusela.
POLIITTINEN TOIVOMUSLISTA
Rikkaimmat ylläpitävät kontakteja poliitikkoihin ja myös uskovat saavansa näkemyksiään läpi. 90 haastattelun perusteella tutkijoille muodostui seuraava kuva kaikkein vauraimpien toivomista muutoksista:
- Ay-liikkeen valtaa on murennettava.
- Julkista sektoria, hallintoa ja sosiaaliturvaa on leikattava.
- Veroja on laskettava.
- Demokratiassa äänestäjät, ay-liike ja poliitikot yrittävät vain maksimoida omia etujaan: ”Moni huipputuloinen harmittelee vaaleja, jotka katkaisevat siivet järkevän politiikan tekemiseltä.” (s. 297)
MIKSI RIKKAAT OVAT PETTYNEITÄ SUOMEN KEHUTTUUN JULKISEEN SEKTORIIN?
Suomen julkinen koulutusjärjestelmä on maailmankuulu tasoltaan. Maamme terveysjärjestelmä todettiin vuonna 2018 kaikkein kustannustehokkaimmaksi arvostetussa 35 eurooppalaisen maan ECHI-indeksissä. Lisäksi Suomi nousee lukuisissa hallintoa ja julkista sektoria sivuavissa vertailuissa aivan maailman kärkeen.
Miksi juuri vauraimmat ovat niin pettyneitä Suomeen, etenkin kun heidän varallisuutensa on jatkanut kasvuaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeenkin? Talouslehti Forbesin kartoituksessa Suomessa ei ollut yhtään miljardööriä vuonna 2006, mutta vuonna 2017 heitä oli jo seitsemän ja omaisuutta arviolta saman verran ”kuin suomalaisten alimmalla 40 prosentilla.” (s.16, Huipputuloiset)
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju arvioi elokuussa liiallisen mediapelottelun johtaneen siihen, että yritysjohdot eivät enää uskalla investoida Suomeen ja se uhkaa rapauttaa maamme kilpailukyvyn.
Toivottavasti Anu Kantola ja Hanna Kuusela tekevät jatkokirjan, jossa pyrkivät osoittamaan luotettavin tilastoin maamme yhdelle promillelle, miksi juuri Suomen talouteen ja hyvinvointivaltioon kannattaa panostaa.
Lisäys 7.9. (klo 17:30):
Tampereen yliopiston akatemiaprofessori Pertti Alasuutari sanoi Helsingin Sanomille pitävänsä Huipputuloiset-tutkimusta huolella tehtynä, aineistoa hyvin valittuna ja 90 haastattelua riittävänä.
”Tutkijat eivät ole tehneet vain laadullista haastattelututkimusta, vaan selvittäneet, mistä näiden henkilöiden varallisuus on peräisin ja jakaneet heidät kolmeen ryhmään varallisuutensa taustojen perusteella. Se itsessään on jo merkittävä osa tutkimusta”, Alasuutari sanoo. (HS, 5.9.)
(Huipputuloiset — Suomen rikkain promille, Anu Kantola, Hanna Kuusela, Vastapaino, 360 s.)
- Mikael Kallavuo
