Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.
Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD on laatinut korkean tason arvion jäsenmaiden kyvystä saavuttaa YK:ssa sovitun Agenda 2030:n 17 SDG-päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä.
OECD:n raportissa arvioidaan etäisyyttä, joka teollisuusmaiden on kuljettava saavuttaakseen kestävän kehityksen tavoitteet. Raportti syventää analyysiä tunnistamalla pitkän aikavälin kehityskulkuja.
OECD-maat ovat saavuttaneet 10 kaikkiaan 169 tavoitteesta, ja maat ovat lähellä saavuttaa 18 tavoitetta. Nämä tavoitteet liittyvät lähinnä perusturvaan ja kestävän kehitykseen edellyttämien politiikkatoimien käyttöönottoon. Keskimäärin OECD-maat ovat saavuttaneet tai lähellä saavuttaa 16,5 prosenttia alatavoitteista. (Kuvio 1)
KUVIO 1: JÄLJELLÄ OLEVA MATKA SDG-TAVOITEISIIN (PROSENTTIOSUUS KUHUNKIN PÄÄTAVOITTEESEEN KUULUVISTA ALATAVOITTEISTA, JOTKA ON SAAVUTETTU)
OECD-maat ovat keskimäärin lähestymässä SDG-tavoitteita
5 tasa-arvo,
6 puhdas vesi,
13 ilmastoteot,
14 elämä vedessä ja
7 puhdas energia.
Maat ovat sen sijaan etääntymässä tavoitteista
1 ei köyhyyttä,
2 ei nälkää,
4 koulutus,
8 ihmisarvoista työtä ja talouskasvua ja
10 eriarvoisuuden vähentäminen.
Tuloköyhyys OECD:n ongelmana
Erityisesti jäsenmaiden tulisi raportin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että joka kahdeksas OECD-maiden asukas on tuloköyhä, eivätkä jäsenmaat ole viime vuosikymmeninä edistyneet köyhyyden vähentämisessä. Lisäksi eriarvoisuutta pitäisi vähentää ja naisten tasa-arvoa parantaa entisestään.
Tärkeänä haasteena on myös rakentaa luottamusta demokraattisiin järjestelmiin. Luottamusta on koetellut ja epäkohtia tuonut julkisuuteen etenkin koronapandemia.
Useimmat OECD-maiden taloudet ovat hyvin materiaali- ja hiili-intensiivisiä huolimatta joistakin edistysaskelista. Fossiilisen energian käytön taloudellinen tukeminen jatkuu ja paljon käyttökelpoisia materiaaleja päätyy yhä kaatopaikoille.
Yhtäkään kaikkiaan 20:stä, kansainvälisessä Aichi-monimuotoisuussopimuksessa sovitusta tavoitteesta vuodelle 2020, eivät kaikki jäsenmaat ole saavuttaneet.
OECD:n raportin mukaan jäljellä oleva matka vuoteen 2030 on lyhyt ja tuulinen. Yksikään jäsenmaa ei ole saavuttamassa kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita. OECD:n mukaan ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet saavuttamatta.
OECD:n raportti tarjoaa paitsi yleiskatsauksen myös maakohtaisen arvion vahvuuksista ja heikkouksista kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Näin maiden hallitukset voivat keskittyä omiin toimintaprioriteetteihinsä.
Suomella paljon vahvuuksia
Raportin mukaan Suomi on saavuttanut 26 kestävän kehityksen tavoitetta niistä 132 tavoitteesta, joista on saatavilla vertailukelpoista tietoa. Trendien perusteella Suomen odotetaan saavuttavan vielä yhdeksän muutakin tavoitetta vuoteen 2030 mennessä.
Muiden OECD-maiden tavoin Suomi on saavuttanut tai saavuttamassa useimmat perustarpeiden tyydyttämiseen liittyvät tavoitteet ja toimeenpannut Agenda 2030:n mukaiset politiikkatoimet. Lisäksi Suomen vahvuuksia ovat korkea sosiaalinen osallisuus, vahva ympäristösuorituskyky sekä vahva innovaatio- ja tutkimuspohja.
Suomen köyhyysaste on OECD-maiden alhaisimpia mm. hyvän sosiaaliturvan ansiosta. Suhteellinen tuloköyhyys oli seitsemän prosenttia vuonna 2018 ja laajemmin ihmisten elinolosuhteet huomioiden köyhiä oli 16 prosenttia väestöstä. Molemmat luvut ovat viisi prosenttiyksikköä alle OECD:n keskiarvon.
Lähes puolet Suomen sähköntuotannosta ja kokonaisenergian loppukulutuksesta tulee uusiutuvista lähteistä, joskin energian käyttö on asukasta ja tuotettuja yksikköjä kohden korkea. Myös luonnonsuojelu ja hengitysilman laatu ovat muihin OECD-maihin nähden hyvällä tasolla.
Suomen haasteita tasa-arvo, terveys ja jätteet
Raportin mukaan Suomi voisi tehdä enemmän sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi, terveyden riskitekijöiden vähentämiseksi ja kiertotalouden laajentamiseksi. Parantamisen varaa on tasa-arvon lainsäädäntökehyksessä, jossa Suomi on OECD:n keskiarvon alapuolella.
Vaikka kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin hengitystiesairauksiin on Suomessa OECD:n keskiarvon alapuolella, ovat käyttäytymiseen liittyvät riskitekijät, kuten huono ravitsemus, tupakointi, liikkumattomuus ja lihavuus sekä alkoholin aiheuttamat haitat, merkittäviä sairastuvuuden ja kuolleisuuden aiheuttajia Suomessa.
Suomessa jätteen kokonaismäärä asukasta kohti on OECD:n korkein. Lisäksi parannuksista huolimatta materiaalinkulutus on viime vuosina ollut selvästi OECD:n keskiarvon yläpuolella ja on teollisuusmaiden korkeimpia.
Datan puute vaikeuttaa arviointia
OECD:n arvio perustuu YK:n globaaliin SDG-tietokantaan ja OECD:n tietokantojen tietoihin, joilla pyritään varmistamaan maiden välinen vertailukelpoisuus. Yleensä arviot kestävän kehityksen edistymisestä perustuvat kansallisiin indikaattoreihin, jotka huomioivat paremmin kansalliset olosuhteet ja erityispiirteet.
Suomessa kuten monissa muissakin OECD-maissa on haasteena SDG-tavoitteisiin pääsemisen arviointi. Agenda 2030:n 17 päätavoitetta jakautuu kaikkiaan 169 alatavoitteeseen, joista maailmanlaajuisesti on 136:sta ja Suomen osalta 132:sta kansainvälisissä tietokannoissa dataa.
Indikaattoritietojen jakautuminen päätavoitteittain on myös epätasaista ja vain eräiden päätavoitteiden osalta indikaattoridatan kattavuus ylittää 80 prosenttia. Näihin kuuluvat etenkin sosiaaliset ja taloudelliset päätavoitteet.
Sen sijaan SDG-tavoitteiden 5 (tasa-arvo), 11 (kaupungit), 12 (kulutus), 13 (ilmastoteot), 14 (elämä vedessä), 15 (maanpäällinen elämä) ja 17 (kumppanuus) alatavoitteista yli kahden kolmasosan osalta data ei anna mahdollisuuksia seurata edistymistä.
Merkittävä osa datasta mittaa lainsäädännöllisiä, toimintatapoja ja -kykyjä kuvaavia asioita. Varsinaisten suorituskykyindikaattoreiden kattavuus ylittää 80 prosenttia vain tavoitteiden 3 (terveys) ja 4 (koulutus) osalta. Muualla suorituskykyindikaattoreiden tilastotietojen saatavuus on ongelma.
OECD:n mukaan SDG-indikaattoritietojen puutteet ja aukot uhkaavat osaltaan Agenda 203:n toimeenpanoa, joten SDG-seurantaa ja tilastointia tulee parantaa.
(Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Tilastokeskuksen Tieto&trendi-sivustolla 13.7.22.)
- Jukka Hoffren on tutkimuspäällikkö Tilastokeskuksessa ja vastaa Suomen kestävän kehityksen SDG-indikaattoreiden kokoamisesta.
Lähteet:
OECD (2022), The Short and Winding Road to 2030. Measuring Distance to the SDG Targets.
Convention on Biological Diversity. Aichi Biodiversity Targets.
LUE MYÖS: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/eu-on-edistynyt-kestavassa-kehityksessa-suomen-haasteina-puhdas-energia-seka-kestava-kulutus-ja-tuotanto/
