Ristiriitaiset ja suorastaan virheelliset väitteet julkisesta velasta ratkaisevat vaaleja, teettävät kyseenalaisia talouspoliittisia ratkaisuja ja ovat osaltaan vaikuttamassa hyvinvointivaltion alasajoon.
Optimaalinen julkisen velan suhde BKT:sta on vaikea määritellä, mutta siihen vaikuttaa kaksi tekijää: valtion tulot ja toisaalta velalla maksettujen julkisten resurssien käyttö. Mitä enemmän veroja lasketaan, sitä pienemmiksi valtion tulot käyvät ja velkasuhde kasvaa. Samoin käy kun valtion menoja karsitaan ja BKT vastaavasti laskee.
Uusliberalistinen, finanssipainotteinen talouspolitiikka pohjaa yleisesti velkaantumiseen ja siitä suurin osa on yksityisen sektorin velkaa. Tällaisen talouden suurimmat ongelmat aiheutuvatkin kotitalouksien velkaantumisesta sekä yritysten velkaantumisesta. Varsinkin yritykset ovat spekulatiivisten rahoitusmarkkinoiden armoilla sillä sijoittajat etsivät mahdollisimman suurta tuottoa mahdollisimman nopeasti. Suomessa yksityisen sektorin velkasuhde oli vuonna 2019 noin 220% BKT:sta. Verrokkimaissa (joissa julkinen velka on pieni) Ruotsissa ja Tanskassa se oli lähemmäs 300%.
Monet kansalaisjärjestöt, kuten Attac, ovat ehdottaneet vapautumista rahoitusmarkkinoiden ylivallasta. Ehdotuksiin kuuluu eurooppalaisen velkatribunaalin perustaminen. Sen tehtävänä olisi julkisten velkojen auditointi. Toinen ehdotus on julkisen velan kansallistaminen Japanin malliin. Nyt 2/3 EU-maiden julkisesta velasta on ulkomaista. EU:ssa tehokkain toimintamalli olisi seuraava: 1) EKP ostaa julkiset velat, 2) velkojen muuttaminen jatkuvakestoisiksi, ei lopullisesti maksettaviksi, 3) korkojen hyvitys takaisin valtioille.
Velkojen uudelleenjärjestely on onnistunut Argentiinalle 2005, Ecuadorille 2007 ja Islannille 2008. Tällainen on mahdollista useilla eri tavoilla: laina-ajan pidentäminen, korkojen maksun poistaminen tai joko velan osan tai koko velan peruuttaminen. Tällainen järjestely tulisi tietenkin tehdä kunkin maan etuja ajatellen toisin kuin tehtiin Kreikan kanssa 2012.
Onko julkinen velka taakka tuleville sukupolville?
Tärkein perintö tuleville sukupolville on se infrastruktuuri ja elinympäristö, jonka aikaisemmat sukupolvet ovat saaneet aikaan. Lainanantajien, useimmissa tapauksissa keskuspankkien ja välillisesti kotitalouksien, saatavat siirtyvät nekin arvokkaana perintönä eteenpäin. Se että lainanantajat useinkin ovat ulkomaisia voi aiheuttaa maksutaseongelman. Suomessa ulkomaisten lainojen osuus on yli 50%, mutta Ruotsissa vain 20%. Todellista velkaa tuleville sukupolville ovat lainojen korkokulut, joten kannattaisi vähentää riippuvuutta rahoitusmarkkinoista.
Mikä on terve velkasuhde
EU:ssa määritelty maksimivelkasuhde 60% BKT:sta ei ole mitenkään perusteltu. Useimmat EU-maat ovat ylittäneet tuon rajan ilman mitään seuraamuksia. Silloin kun valtio hallitsee omaa velkaansa ja pääosa velasta on sen omalla valuutalla, se voi velkaantua vaikkapa Japanin tavoin. Japanin julkinen velkasuhde on vuosikymmeniä ollut noin 200% eikä se ole maalle mikään ongelma. Voisiko EU ottaa tästä mallia?
Erään tutkimuksen mukaan Ranskan julkinen velka olisi 2011 ollut samalla tasolla kuin 30 vuotta aikaisemmin (alle 30% suhteessa BKT:sta), jos olisi käytetty korotonta keskuspankkirahoitusta. Vuonna 2011 tuo suhdeluku oli 86%.
Onko velanotto merkki huonosta taloudenpidosta?
Suurta velanottoa aiheutuu talouskriiseistä, jotka taas yleensä aiheutuvat huonosta markkinasäätelystä kuten vuoden 2008 finanssikriisi. Uusliberalismin aikana julkinen velka on kasvanut voimakkaasti ja se johtuu pitkälti siirtymisestä finanssimarkkinoiden käyttämiseen lainanotossa. Finanssimarkkinoilla korkokulut nousevat tai heittelevät riippumatta varsinaisesti valtion taloudesta.
Täytyykö velka maksaa pois?
Useimmat valtiot jatkavat lainaamista maksamatta velkojaan koskaan pois. Tämä on sinällään keino ylläpitää julkista taloutta ja varautua mahdollisiin kriiseihin. Silloin kun velanoton avulla on saatu aikaan merkittävää taloudellisen toimeliaisuuden kasvua, valtion tulot nousevat ja menot voivat pienentyä (esim. työttömyyden hoitomenot) – tällöin velkakin pienenee.
Lauri Jaakkola
Käytetyt lähteet: Attac ja Fondation Copernic: “Quel est le sens du débat sur la dette publique” 6/2023, The Other Economy: “Dette et déficit publics” 2021
Julkaistu alunperin Attack-verkkosivuilla. Uudenjulkaisulle lupa.
