Hallituksen suunnittelemat muutokset sosiaaliturvaan vaikuttavat voimakkaasti nuoriin. Kelan laskelmien mukaan erityisen suuria vaikutukset ovat niihin nuorten ryhmiin, joissa pienituloisuus on jo ennestään yleisintä.
Petteri Orpon johtama hallitus leikkaa mittavasti sosiaaliturvasta, tavoitteenaan tasapainottaa valtion taloutta ja parantaa kannustimia työnteolle. Syksyllä 2023 useamman tahon vaikutusarviot osoittivat, että leikkaukset heikentävät erityisesti nuorten toimeentuloa.
Kelan asiantuntijat laskivat SISU-mikrosimulointimallilla, kuinka leikkaukset tarkemmin vaikuttavat eri elämäntilanteissa oleviin 16–29-vuotiaisiin nuoriin. Tässä laskelmassa on pureuduttu tarkempiin nuorten osajoukkoihin kuin aiemmissa laskelmissa.
Laskelmassa huomioitiin valtaosa sosiaaliturva- ja veromuutoksista, jotka tulevat voimaan vuonna 2024. Tarkastelu on tehty osana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VNTEAS) rahoittamaa hanketta Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa.
Laskelmassa henkilö määriteltiin pienituloiseksi, jos hänen kotitaloutensa käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia väestön mediaanituloista.
Viidennes sekä 16–19-vuotiaista että 20–29-vuotiaista nuorista on valmiiksi pienituloisia. Pienituloisuusaste kasvaa hallituksen sosiaaliturvaleikkausten seurauksena 20–29-vuotiailla yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä. 16–19-vuotiailla pienituloisuusaste kasvaa vähemmän, yhteensä vain 0,8 prosenttiyksikköä. Heistä suuri osa asuu vielä vanhempiensa luona.
Vaikutuksia ennen kaikkea yksinhuoltajiin, yksin asuviin ja työttömiin
Kolmannes nuorista asuu yksin, ja vajaa kymmenes omien lastensa kanssa. Omien lastensa kanssa asuvista valtaosa asuu kahden aikuisen lapsiperheessä.
Yhden aikuisen kotitaloudessa asuvilla pienituloisuus on valmiiksi yleisempää kuin kahden tai useamman aikuisen kotitaloudessa asuvilla. Ilman leikkauksia yksinasuvista nuorista noin 39 prosenttia tai 114 000 nuorta on pienituloisia ja yksinhuoltajista noin 37 prosenttia tai 4 400 nuorta.
Hallituksen suunnittelemat leikkaukset kasvattavat pienituloisuusastetta yksinhuoltajanuorilla noin 3 prosenttiyksikköä ja yksinasuvilla noin 2,2 prosenttiyksikköä. Pienituloisia yksinhuoltajanuoria tulee siis 350 lisää ja pienituloisia yksin asuvia nuoria 6 400 lisää.
– Perheet, joissa on vain yksi aikuinen, ovat toimeentuloltaan huomattavasti haavoittuvaisempia kuin kahden aikuisen perheet, sanoo Kelan tutkija Miska Simanainen.
Nuorista puolet on työllisiä ja kolmannes opiskelijoita. Puolella opiskelijoista ei kuitenkaan ole opintotukikuukausia. Työttömiä on 7 prosenttia eli noin 60 000 nuorta.
Työttömistä nuorista noin 47 prosenttia eli 28 000 on pienituloisia. Hallituksen muutokset lisäävät työttömien nuorten pienituloisuusastetta 3,6 prosenttiyksikköä. Työttömiä pienituloisia nuoria tulee siis 2 200 lisää, jolloin yli puolet työttömistä nuorista on pienituloisia.
Työllisillä nuorilla pienituloisuusaste kasvaa vajaa 2 prosenttiyksikköä. Työllisistä nuorista noin 8 000 tulee siis pienituloisiksi.
Opintotukea saavien opiskelijoiden pienituloisuusaste pienenee noin 1 prosenttiyksikköä, jos opintolainan lainatakaus lasketaan tuloksi. Jos lainatakausta ei lasketa tuloksi, yli puolet opiskelijoista ovat valmiiksi pienituloisia, ja pienituloisuusaste kasvaa heillä 6,2 prosenttiyksikköä. Riippuen laskentatavasta pienituloisia, opintotukea saavia opiskelijoita tulee siis joko 1 500 vähemmän tai 8 900 lisää.
– Sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat merkittävästi myös muihin nuoriin kuin työttömiin, huomauttaa Simanainen.
Pienituloisuus yleistyy eniten työttömillä perheellisillä ja yksinasuvilla sekä työllisillä yksinhuoltajilla
Laskelmassa Kelan asiantuntijat jakoivat nuoret vielä tarkemmin sekä perhetyypin että sosioekonomisen aseman mukaan.
Laskelman mukaan pienituloisuus on harvinaisinta niillä työllisillä nuorilla, jotka asuvat vanhempiensa luona, puolison kanssa tai puolison ja lasten kanssa.
Pienituloisuus on yleisintä niillä nuorilla, jotka ovat opiskelijoita tai työttömiä ja asuvat yhden aikuisen kotitaloudessa. Työttömistä yksinasuvista nuorista yli 70 prosenttia on pienituloisia. Yksinasuvista opiskelijoista, jotka eivät saa opintotukea, peräti yli 80 prosenttia on pienituloisia.
Hallituksen suunnittelemat muutokset lisäävät pienituloisuutta tarkemmalla jaottelulla eniten lasten ja puolison kanssa asuvilla työttömillä nuorilla. Heillä pienituloisuusaste kasvaa 5 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa noin 200 pienituloista lisää.
Työllisillä yksinhuoltajanuorilla pienituloisuus yleistyy kuitenkin lähes yhtä paljon, 4,8 prosenttiyksikköä eli 250 nuorta lisää. Työllisten yksinhuoltajanuorten pienituloisuutta kasvattaa erityisesti työtulojen suojaosien poisto etuuksissa.
– Toimeentulo heikentyy eniten niillä nuorilla, joilla se on jo valmiiksi heikkoa. Olisi tärkeää arvioida, onko näillä nuorilla todellisuudessa mahdollisuuksia parantaa toimeentuloaan, sanoo Simanainen.
(Tämä Kelan tiedote on alun perin julkaistu 23.1.24. Kuvat ovat Osallisuus-median valitsemia.)
Kelan asiantuntijat ovat kirjoittaneet aiheesta tarkemmin Kelan tutkimusblogissa.
Lisätietoa
- Hallitusohjelma Vahva ja välittävä Suomi (valtioneuvosto.fi)
- SOSTE selvitti hallituksen leikkausten vaikutukset maakunnittain – Lähes 17 000 uutta alaikäistä tippuu köyhyysrajan alle (soste.fi)
- Sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arviointi on valmistunut (stm.fi)
- THL:n raportti: Laajat sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät eriarvoisuutta ja muuttavat suomalaisen sosiaalipolitiikan suuntaa (thl.fi)
- SISU-mikrosimulointimalli (stat.fi)
- Tutkimushanke: Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa (tietotarjotin.fi)
