Ruotsalainen toimittaja Lisa Bjurwald teki jo vuonna 2011 aikaansa edellä olleen reportaasikirjan menemällä eri tilaisuuksiin haastattelemaan oikeistopopulististen liikkeiden johtajia. Monet heistä puhuivat vapaasti olettaen erittäin sympaattisen Bjurwaldin olevan ehkä heidän kannattajansa.
Haastateltujen lukuisissa kommenteissa paljastui, kuinka vahvaa on oikeistopopulististen puoluejohtajien muukalaisviha. Unkarissa ja Tšekissä puhuttiin ulkomaalaisten aiheuttamasa vaarasta lähes samoin sanoin, kuin mitä natsit aikoinaan käyttivät.
Italiassa Pohjoisen liiton (Lega Nord) entinen puheenjohtaja Umberto Bossi oli suorasanaisesti uhkaillut pakolaisveneiden upottamisella: ”Ei pitkiä puheita. Tykillä voidaan pamauttaa kaikki taivaan tuuliin.”
Oikeistopopulismi ujuttaa ksenorasismia eli voimakkaita ennakkoluuloja vieraita kulttuureja kohtaan. Niillä yritetään saada hyväksyttäviksi ksenorasistisia käsitteitä kuten ”islamisoitumisen vaara” ja ”monikulttuurin uhka”.
Bjurwald kuvaili teoksensa Euroopan häpeä – Rasistien voittokulku julkaisutilaisuudessa (16.11. 2011) Helsingissä, kuinka oikeistopopulistinen liike vetoaa tasa-arvoa puolustaviin tahoihin. Esimerkiksi pelotellaan islamilaisten tahojen heikentävän naisten oikeuksia vaikka oikeistopopulisteista merkittävä osa ajaa naisvastaista linjaa, jossa korostuu vanhakantainen naisten oikeuksia leikkaava perhemalli.
Valtaosa eurooppalaisista ei halua toisen maailmansodan aikaisten keskitysleirien ja juutalaisten kohtelun enää koskaan toistuvan. Mutta huomion suuntaaminen kaikkein tunnetuimpiin natsisymboleihin, piikkilankoihin ja univormuihin, johtaa harhaan Bjurwald arvelee.
Nykyajan muukalaisvastaiset liikkeet kiillottavat ulkokuortaan saavuttaakseen tavallisia äänestäjiä, mutta kun tätä pintakiiltoa edes hieman pyyhkäisee, niin alta pilkahtelee tutun ruskehtava ideologia.
Bjurwald painotti, että ei ole mitään selkeätä rajaa, jonka jälkeen rasistit vakuuttaisivat saaneensa tarpeeksi. Ääriainekset vain voimistuvat ja radikalisoituvat saadessaan väitteilleen hiljaista hyväksyntää ja valtapuolueet omaksumaan linjauksiaan.
Viime vuosina erityisesti Puolassa ja Unkarissa kehitys onkin ollut erittäin huolestuttavaa.
- Mikael Kallavuo
