Maailman asemenot kohosivat viime vuonna 1917 miljardiin dollariin. Kasvua oli 3,6 prosenttia, mikä oli suurin vuosittainen nousu 2010-luvulla Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin mukaan.
- Intian asemenot kasvoivat 6,8 prosenttia ja ovat nyt jo 71 miljardia dollaria. Maa on nyt kolmannella sijalla vertailussa.
- Kiinan 261 miljardin dollarin puolustusmenot ovat maailman toiseksi suurimmat.
- Yhdysvaltojen asevoimat kasvoivat 5,3 prosenttia 732 miljardiin dollariin.
Nato-maiden osuus oli noin 53 prosenttia koko maailman asemenoista. Nato-maiden 1035 miljardin dollarin sotilasmenojen rinnalla Venäjän 65 miljardin dollarin puolustusbudjetti näyttää vähäiseltä ja on vain 3,4 prosenttia maailman kaikista asemenoista. Kuitenkin Venäjän asemenot ovat maailman neljänneksi suurimmat.
Puolustusmenojen kasvu johtaa helposti itseään ruokkivaan kierteeseen, jossa valtioiden on vastattava muiden maiden varustelun kasvuun.
Kierteestä irtaantumiseksi tarvittaisiin jälleen yhteisiä aseiden rajoituspäätöksiä.
Ehkä Suomi voisi olla aloitteentekijänä puolustusbudjettien kasvukierteen hillitsemisessä ja toimia esimerkillisen maltillisesti uusien aseiden hankinnoissaan.
Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg totesi Suomen tilanteesta:
“Nyt on ehdottoman tärkeää ottaa varustelumenoja kasvattavat kalustohankinnat kriittiseen tarkasteluun. HX-hävittäjien elinkaarikustannusten on arvioitu nousevan kymmeniin miljardeihin euroihin. Nämä resurssit tarvitaan tulevan talouskriisin selättämiseen. Hävittäjähankinnat on peruttava, tai vähintään lykättävä pitkälle tulevaisuuteen.” (Rauhanliiton tiedote, 27.4.)
Jos maailman asemenot saataisiin laskettua 1990-luvun puolivälin tasolle, niin valtioilla olisi noin 800 miljardia dollaria enemmän vuosittain käytettäväksi esimerkiksi kriisien ennaltaehkäisyyn, terveydenhoitoon ja koulutukseen.
