Elämme outoa aikaa. Outo on jotain mitä emme tunne ja jota ehkä emme haluaisikaan tuntea. Koronavirus on nyt tuo outo kutsumaton vieras, joka asuu keskuudessamme. Enemmistö meistä noudattanee asiantuntijoiden ja poliitikoiden suosituksia ja määräyksiä. Päiväkodit, koulut ja monet työpaikat ovat kiinni. Pesemme käsiä ahkerasti ja pidämme fyysisistä etäisyyttä kanssaihmisiin. Olemme enimmäkseen kotona, vanhemmat etätyössä ja lapset etäopiskelussa.
Karanteeni muuttaa sosiaalista kanssakäymistä, ja ihmiset reagoivat monin eri tavoin muutoksiin. Voi olla että perheen jäsenet juttelevat keskenään enemmän kuin pitkiin aikoihin. Ollaanhan kotona. Tai sitten on aivan toisin. Pelko ja kauhu lamauttavat. Tai vuorovaikutus luiskahtaa verkkoon lieveilmiöineen, ja pahimmillaan outouden tunne elämässä syvenee.
Päivälehtien sivuilla ja televisiossa ihmiset keskustelevat elämästään ja kertovat kokemuksistaan, jopa tuiki tuntemattomatkin toinen toisilleen. Kotiin suljettuinakin avaamme yhteyksiä kanssaihmisiin. Silti elämä on outoa, ja kaaos ehkä käsillä, hermot kireällä. On tärkeää pitää puhelinnumerot esillä avun saamiseksi tarvittaessa. Olenko turvassa? Ovatko läheiseni turvassa?
Vielä ei ole tietoa, milloin koronavirus on nujerrettu. Emme tiedä, kuinka monen perusturvallisuus on horjunut. Onkin tarpeen etukäteen miettiä, millaista sosiaalista, kulttuurista ja henkistä jälkihuoltoa tarvitaan. Etenkin lasten ja nuorten pitäisi päästä tunnustelemaan ja pohtimaan omia kokemuksiaan koronaviruksen ajalta – ja keskustelemaan elämästä toisten kanssa, jakamaan sitä mitä mielessä liikkuu. Maalaten, piirtäen, soittaen, laulaen, tanssien tai monin muin keinoin mieli voi lähteä liikkeelle ja tuottaa hyvinvointia vaikkapa näytelminä, konsertteina tai taidenäyttelyinä. Tv-uutisissa näytettiin juuri hiljan upea seinämuraali, jonka taiteilijaryhmä oli maalannut kiitokseksi sairaalan henkilökunnalle. Se on vaikuttava puheenvuoro yhteishengestä.
Seuraavassa avaan kolme erilaista ikkunaa taiteeseen risteyspaikkana.
1. Taikusydän on taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste, jota vetää Anna-Mari Rosenlöf (turkuamk.fi). Toiminta on laajentunut neljässä vuodessa kattamaan 13 alueverkostoa ja 15 maakuntaa valtakunnalliseksi yhteistyöverkostoksi. Yhteyspiste koordinoi sekä valtakunnallista että pohjoismaista alan tutkijaverkostoa. Sen tavoitteena on vakiinnuttaa kulttuurihyvinvoinnin pysyvä yhteispistetoiminta Suomeen ja toimia edelleen monialaisessa yhteistyössä käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen kanssa. Taikusydän.fi uutiskirje välittää taidelähtöisiä kokemuksia ja havaintoja tiuhassa tahdissa.
Taide ja kulttuuri ovat osa hyvää elämää ja elinikäistä oppimista. Voimavarojen kokoaminen taiteen eri aloilta mahdollistaisi monipuolisesti sosiaalisen ja henkisen mielenhuollon koronaviruksen jälkeen. Taikusydän organisoi mahtavan määrän ”hyvän elämän” resursseja kokemusten jakamiseen ja elämän pohtimiseen toisten kanssa.
2. Maailman terveysjärjestö WHO on julkistanut joulukuussa 2019 uuden raportin taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista “What is the role of the arts in improvig health and well-being? A scoping review” (ks. Taikusydän uutiskirje). Raportin mukaan taide voi tarjota innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin terveyshaasteisiin. Taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Taide voi tarjota ratkaisuja erityisesti sellaisiin terveyshaasteisiin, joihin lääketiede ei yksin tarjoa tehokkaita ratkaisuja. Raportti kattaa yli 900 tutkimusjulkaisua ja yli 3000 yksittäistä tutkimusta. Se on laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista.
Näin WHO avaa uuden aikakauden, jossa taide ja lääketiede voivat löytää toisensa.
Taide- ja kulttuuripolitiikka on viime vuosikymmenten aikana ”uinut” melkein yhteiskuntapolitiikan keskiöön tai ainakin keskiön reunamille. Taiteet nähdään mahdollisuuksien kasvualustana, jolla on suoria ja epäsuoria vaikutuksia taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Taiteiden merkitystä korostetaan risteyspaikkana, joka tuo luovan ja reflektiivisen ytimen ihmisten arkielämään sekä liittää ihmiset kulttuuriperintöönsä ja toisiinsa.
3. BIOS.fi tutkimusyksikössä Ville Lähde vastasi Kansan Uutisissa (nro 15/2020) kuuteen kysymykseen. Viides kysymys kuului näin: Mikä olisi väärä tapa toimia, ja mikä oikea, kun tämä loppuu? Pähkinänkuoressa: väärä tapa toimia on olettaa, että tämän kriisin jälkeen on palattava entisiin tuotanto – ja kulutustapoihin, entiselle talouden kehitysuralle. BIOS -tutkimusyksikkö peräänkuuluttaa pitkäjänteistä ekologista jälleenrakennusta.
Tärkeitä ulottuvuuksia ovat:
- ympäristökuormituksen vähentäminen ja
- yhteiskuntien luovan sopeutumiskyvyn lisääminen!
Mielen ekologia syntyy, kasvaa ja muuttuu ihmisen ja hänen ympäristönsä välisessä kaiken aikaisessa vuorovaikutuksessa. Havaintojen virta kulkee ihmisen päässä sisään ja ulos seitsemästä aukosta jatkuvana dialogina ja kiertokulkuna sosiaalisen ja biofyysisen ympäristön kanssa.
Luova ajattelun leikki ja vapaana virtaava dialogi tekevät hyvää ja synnyttävät uutta, jolla voi putsata mieltä ja avata näköaloja. Arkisemmin sanottuna: taide voi toimia vähän niin kuin tiskiharja!
MARJATTA BARDY, isoäiti, kansalainen ja tutkimusprofessori eläkkeellä
