Suomesta puuttuu eettisiin ja ekologisiin rahoituskohteisiin keskittyvä pankki vaikka sellaisia on jo muiden pohjoismaiden ohella muun muassa Saksassa, Hollannissa, Italiassa, Belgiassa, Espanjassa ja Isossa-Britanniassa.
Monilla suomalaisilla eettisillä organisaatioilla ja ekologisilla yrityksillä on liikevaihtoa muutamasta miljoonasta useisiin kymmeniin miljooniin ja jopa satoihin miljooniin asti.
Niillä on riski osallistua nykyisen rahoitusjärjestelmän kautta epäeettiseen ja luontoa tuhoavaan toimintaan. Esimerkiksi jokin luonnonsuojelujärjestö voi rahoittaa talletuksillaan metsiä tuhoavia yrityksiä, lapsiin keskittyvän järjestö voi olla välillisesti rahoittamassa lapsityövoimaa tai tuulivoimayritys voi välillisesti rahoittaa hiilivoimateollisuutta.
Siksi niillä on todennäköisesti merkittävää kiinnostusta edistää eettistä pankkialoitetta, jonka läpinäkyvyys takaisi halutunlaisen eettisen rahoitustoiminnan myös Suomessa.
Perustamiskonsepti
Aiheesta kiinnostuneet 10–30 eettistä organisaatiota ja yritystä voisivat alkaa yhteistyön ja muodostaa pilottihankkeelle neuvottelutiimin, joka alkaa luonnostella eettisen pankin eri perustamisvaihtoehtoja.
Ensimmäisenä haasteena on pankin perustamiseen tarvittava viiden miljoonan euron alkupääoma. Tämän voisi ratkaista niin, että yhteisaloite ryhtyy neuvotteluihin vakavaraisen ja tunnetun ulkomaisen eettis-ekologinen pankin kanssa, jotta se toisi haarakonttorin Suomeen.
Mikäli ulkomainen eettinen pankki toimii euro-alueella, niin toimivat nettipankki- ja pankkikorttipalvelut lienee mahdollista toteuttaa kohtuullisen edullisesti, koska tarvittava clearingjärjestelmä on jo olemassa.
Lisäksi voitaisiin ilmeisesti välttyä viiden miljoonan euron alkupääoma vaatimukselta uuden pankin perustamisessa.
Tiedon levittämistä
Mikäli eettis-ekologiset organisaatiot ja yritykset alkavat harkita osallistumistaan eettisen pankin perustamiseen, niin ne luonnollisesti käyvät aiheesta omilla nettisivuillaan ja jäsenlehdissään laajaa keskustelua.
Jolloin jo pankin perustamisvaiheessa sen edistymistä seuraa tiiviisti ehkä kymmeniätuhansia eettisyydestä, ekologisuudesta ja sosiaalisuudesta kiinnostuneita ihmisiä. Siis juuri se ryhmä, joka on eettisen ja ekologisen pankin luonnollinen asiakasryhmä. Tällöin markkinointia edistävää huomiota kertyy luonnostaan.
Käynnistämisvaihe
Aloiteryhmän yritykset ja organisaatiot siirtäisivät alkuvaiheessa jonkin osa rahavirroistaan uuteen eettiseen pankkiin, jolloin toiminta voisi olla heti alussa suhteellisen kannattavalla pohjalla.
Kotitalouksilla on Suomen Pankin mukaan lähes sadan miljardin euron talletukset. Heistä pieni, mutta merkittävä osuus voi olla kiinnostunut eettisestä pankkitoiminnasta, etenkin jos eettisten organisaatioiden jäsenistö näyttää esimerkkiä.
Eettisten organisaatioiden yhteistyöstrategiaa on toteutettu hyvällä menetyksellä Italiassa, jossa Banca Etica keräsi eri järjestöjen kanssa tarvittavan alkupääoman. Näiden organisaatioiden jäsenistö innostui ja heidän yllättävä aktiivisuutensa muodostui käänteentekeväksi. Banca Etican talletusten arvo nousi vähän yli kymmenessä vuodessa 700 miljoonaan euroon.
Eettinen, ekologinen, kestävä, vihreä ja sosiaalinen
Eettisyyttä ja luontoa huomioivaa pankkitoimintaa on nimitetty myös sosiaaliseksi, vihreäksi tai kestäväksi pankkitoiminnaksi. Koulutusta järjestävän Institute for Social Banking sivuilla ne määritellään pankkitoiminnaksi, jossa voiton tavoittelu ei ole päämäärä.
Toiminta ja rahoituskohteet ovat läpinäkyviä. Spekulaatioiden sijaan keskitytään reaalitalouteen ja osallistaviin asiakassuhteisiin. Raha nähdään välineenä, jolla tuetaan yhteisöjen ja luonnon kukoistavaa kehitystä.
Nopeimmin kasvava eurooppalainen eettinen pankki lienee alankomaalainen Triodos, jolla on jo yli 700 000 asiakasta. Sillä on toimintaa myös Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Espanjassa. Triodoksen toiminnassa näyttää yhdistyvän hyvin onnistuneella tavalla eettisyys, läpinäkyvyys ja osaava pankkitoiminta.
(Lisäys 2.2. Suomen Pankin mukaan: ”Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli joulukuun 2019 lopussa 94,8 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,11 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 82,0 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 4,7 mrd. euroa.”)
- MIKAEL KALLAVUO
