Vain 24 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä, mitä voi pitää yllättävän vähäisenä määränä. Peräti 51 prosenttia ei halua Suomen liittyvän Naton jäseneksi, ilmenee tässä joulukuun alussa julkaistussa laajassa tutkimuksessa.
Vastustuksen suuren määrän perusteella Natoon ei pitäisi liittyä ilman kansanäänestystä.
Etenkin kun Nato-jäsenyyden vastustajia on ollut noin kaksi kertaa enemmän vuodesta toiseen.
Esimerkiksi vuosina 2005–2013 vastustajien määrä vaihteli 63 ja 71 prosentin välillä ja oli sen jälkeen noin 60 prosentin tasolla neljänä seuraavana vuonna.
Jokaisena vuonna vastustajia oli kaksi kertaa enemmän kuin kannattajia, kuten näkyy alla olevasta Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan taulukosta (ks. s. 46). Siinä kysyttiin: Pitäisikö Suomen pyrkiä Naton jäseneksi?
Vaikka suomalaiset ovat kannattaneet jonkinasteista puolustusyhteistyötä Ruotsin, EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa, niin sitä ei tulisi käyttää perusteluna Natoon liittymiselle, koska vuodesta toiseen varsinaista Nato-jäsenyyttä on vastustettu ylivertaisilla prosenttimäärillä.
Naton ja Venäjän välisten jännitteiden kiristyessä on huolehdittava, että Suomessa rauhaa ei vaaranneta kansan tahdon vastaisella politikoinnilla.
- Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyyn osallistui tuhat henkilöä syys-lokakuun taitteessa. Virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
MIKAEL KALLAVUO
