Kanta-Hämeen hyvinvointialue (OmaHäme) tekee näillä näkymin yli 80 miljoonan euron alijäämän kahtena ensimmäisenä vuotenaan 2023 ja 2024. On kysytty, miksei alijäämiä ole saatu kuriin, vaikka ministeri Juuso lupaa hyvinvointialueille vuosittain miljardiluokan lisärahoituksen. Kanta-Hämeen osuus miljardista on noin 3 %, eli vuosittain vähintään 30 miljoonaa euroa.
Ministeri Juuson lupaus miljardiluokan lisärahoituksista on totta. Meille on ollut tulossa valtiolta jopa yli 30 miljoonaa euroa vuodessa. Ministeri ei vain kerro, että kyse ei ole reaaliarvoisista lisäyksistä, vaan pääasiassa indeksikorotuksista, joilla korvataan rahanarvon inflaatio ja palvelutarpeiden arvioitu kasvu. Palvelutarpeet kasvu on hieman yli yhden prosentin. Inflaatio on ollut pahimmillaan 6–8 % ja tullee olemaan pienimmilläänkin 1–3 %. OmaHämeen budjetissa jokainen prosentti on noin 8 miljoonaa euroa. Me saamme valtiolta 30–50 miljoonaa euroa vuodessa lisää, mutta se kaikki kuluu palvelutarpeen kasvun lisäksi palkkojen ja palveluhintojen kohoamiseen. Ei jää mitään kunnilta siirtyneiden palveluvajeiden vähentämiseen.
Ja niitä vajeita siirtyi. Oli terveydenhuollon hoitojonoissa hoitotakuurajojen ylityksiä ja lastensuojelun ja oppilashuollon lakisääteisten henkilöstömäärien alituksia. Terveyskeskuslääkärissä käynnit olivat huonon saatavuuden vuoksi pudonneet puoleen 20 vuodessa. Ikääntyneiden hoivaankin oli pari vuotta ennen siirtymää saatu valvontaviranomaisten kohennusvaatimuksia.
Oman ongelmansa aiheutti se, että OmaHämeelle siirtyi enemmän vuokra- ja ostopalvelumenoja kuin niiden kattamiseen rahoitusta. Esimerkiksi tilavuokrat olivat jopa 10 miljoonaa euroa suuremmat kuin kuntien siirtolaskelmissa ilmoitetut.
Uudistuksessa oli siis valuvika: siirtymäsäännökset eivät taanneet häiriötöntä siirtymää. Rahoitusta määrittävien indeksien alikorvaavuus oli toinen valuvika. Inflaatiota korvaava indeksi ei ota täysimääräisesti huomioon sote-alan hintojen ja palkkojen yleistä linjaa korkeampia nousuja. Palvelutarpeen kasvusta ollaan korvaamassa vain 80 %. Monen muun asiantuntijan ohella varoitin Marinin hallitusta ja eduskuntaa alikorvaavuuden riskistä, erityisesti siirtymävaiheessa. jossa syntyy myös ylimääräisiä siirtymäkustannuksia.
Kokoomus lupasi eduskuntavaaliohjelmassaan 2023 valuvikoihin ”korjaussarjaa”. Orpon hallitus onkin ahkeroinut. Se lopetti ensi töikseen erillisrahoitukset, joilla oli tuettu sosiaali- ja terveyskeskusten muutosta, vanhusten hoivan muutoksia ja erityisesti muutoksen vaatimaa ICT-muutosta ja koronan aiheuttamien hoitojonojen purkua. Kustannusten nousun kattamista rahoituksen jälkitarkastuksessa luvataan korvata vuonna 2026 vain 95 % ja korvattava osuus laskee seuraavina vuosina 5 %:n erissä, kunnes korvaus on vain 70 %. Rahoituksen vuotuista perustasoa alennetaan hallituskaudella lisäksi 0,9 miljardia euroa. Kanta-Hämeessä yksin tämä leikkaa vuositasolla lähes 30 miljoonaa euroa.
Kaikki tähän mennessä kuvatut menoleikkaukset on hallituksen retoriikassa edellytetty hoidettavan ilman palvelujen heikennystä, tehostamalla palvelutuotantoa. Tehostamista kyllä tapahtuu, mutta tällaiset harppaukset eivät ole realismia.
Oma harhautuksensa on hallituksen sarja ”hyvinvointialueiden velvoitteiden” helpottamisia eli palvelujen laatua ja saatavuutta heikentäviä säädösmuutoksia. Näitä ovat muun muassa vammaispalvelulain heikennykset, vanhushoivan hoitajamitoitusten alennukset ja lääkäriin pääsyn sallitun jonotusajan pidentämien, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon myöhemmin määriteltävien palvelujen poistaminen julkisen palvelun valikoimasta sekä asiakasmaksujen korottaminen. Kun hallitus leikkaa näiden (yliarvioidut) vaikutukset pois hyvinvointialueiden rahoituksesta, on leikkaus Kanta-Hämeen osalta noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. OmaHämeen talousahdinko ei helpotu, vaan vaikeutuu entisestään.
”Valuvikoja” siis on, mutta paljon enemmän on ”korjaussarjan” aiheuttamia vahinkoja. Tarvitaan pikaisesti päätöksiä lisäajasta alijäämien kattamiseen ja valtion lisärahoituksesta ja ”korjaussarjan” leikkausten perumisesta. Pelkkä lisäaika ei poista vaan siirtää kriisin syvenemistä Aluevaltuustossa huhtikuussa 2024 ehdotus lisärahoituksen haun valmistelusta kaatui äänin 34–25. Toivottavasti asiasta seuraavan kerran päätettäessä löytyy enemmistö asukkaiden perusoikeuksien tukemisen puolelle?
Julkaistu aiemmin Hämeen Sanomissa ja Forssan lehdessä syyskuussa 2024. Kun jutussa on esimerkit maakunnasta.
Juhani Lehto
professori emeritus
