Sipilän hallitus käynnisti yhdessä Suomen Akatemian kanssa strategisia tutkimusohjelmia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjesti 11.12. menossa olevista ohjelmista julkisen kuulemistilaisuuden, jossa ohjelmien johtajat esittelevät hankkeiden tämänhetkisiä tuloksia.
Turun yliopiston työelämäprofessori Olli Kangas kertoi Tasa-arvoinen yhteiskunta ohjelmasta (EGUA) otsikolla: ”Suomi 2030, Syrjäytyneiden syrjäkylä vai osaajien osuuskunta?”
Kangas totesi, että EU:n sosiaalisten investointien politiikka pitäisi olla kaiken toiminnan lähtökohta EU:ssa. Tarkoituksena on investoida ihmisten osaamiseen ja henkiseen eli inhimilliseen pääomaan.
Muissa Pohjoismaissa ollaan toimenpiteissä Suomea pidemmällä ja etenkin Ruotsissa ymmärretään niiden tärkeys pienehkölle maalle.
Suomessa Kankaan mukaan sosiaalisten investointien politiikka ei kaikilta osin toimi. Merkittäviä syrjäytymisvaaroja liittyy varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.
Varhaiskasvatusta kaikille
Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus on paljon alhaisempi kuin naapurimaissa. Suomen lapsiperheistä 22 prosenttia ei voi taloudellisista syistä laittaa lasta päivähoitoon tai varhaiskasvatukseen.
Lähtökohtaisia eroja tasoittava varhaiskasvatus on yhteydessä siihen, jatkaako nuori toisen asteen koulutukseen ja miten hän menestyy myöhemmin. Tärkeä nivelkohta on ensimmäisen ja toisen asteen välinen siirtymä. Ilman toisen asteen koulutusta olevilla vain 40 prosentilla on työ, kun se muutoin on 90 prosentilla.
Maahanmuuttajataustaiset lapset ovat 2–3 vuotta jäljessä muista, jonka takia ohjelmassa suositellaan päivähoitoon osallistumisen lisäämistä erityisesti heille. Työelämän muutosten takia tarvitaan myös joustavampia päivähoitopalveluja.
Esiopetuksessa on pyrittävä universaaliin kattavuuteen ja sen on hyvä olla osa muuta koulujärjestelmää. Jotta kaikki lapset olisivat samalla viivalla, jotkut heistä tarvitsevat enemmän tukea kuin toiset. Universalismi on tärkeä lähtökohta, mutta lisäksi tarvitaan kohdennettua univesalismia.
Yhteenvetona Kangas totesi, että sadan vuoden aikajaksolla suomalainen hyvinvointivaltio on menestystarina. Meillä on hyvät edellytykset lähteä liikkeelle.
Keskustelussa Kangas sanoi, että vaikka maahanmuuttajataustaisten lasten tulokset Pisa-kokeissa ovat natiiveja huonommat, niin ne ovat kuitenkin samalla tasolla kuin samasta tulotasosta tulevilla natiivi-perheiden lapsilla.
Koska 22 prosenttia perheistä ei varojen puutteen takia voi osallistua varhaiskasvatukseen, niin Kangas nosti esille Ruotsin mallin, jossa se on liitetty maksuttomana koulutukseen. Vallitsevia olosuhteita on kyettävä muuttamaan.
Kangas: ”Instituutiot ovat vallan varastoja. Instituutiot hyvin paljon määrittävät sitä, mitä tässä yhteiskunnassa tehdään. Instituutiot ovat eilispäivän vallan varastoja, jotka vaikuttavat siihen, millaisia päätöksiä me tänä päivänä eilisen vallan varastojen pohjalta tehdään meidän tulevaisuudesta”. Tämän ongelman kanssa eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja koko yhteiskunta hänen mukaansa painii.
Kuulemistilaisuuden perusteella voi arvioida, että nämä strategiset tutkimusohjelmat ovat Sipilän hallituksen ehkä positiivisin anti.
Ohjelmissa on valmistettu Strategisen tutkimuksen ratkaisukortteja päättäjien, median ja yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käytettäviksi. Hyvinvointi ja perusturva osiossa on 14 ratkaisukorttia. Osallisuusmedia arvioi ratkaisukortteja ensi vuoden puolella.
J.N.
