Hallituksen päätettyä osittain ja asteittain purkaa covid-19 -epidemian taltuttamiseksi asetettuja rajoituksia osa suomalaisista on ymmärtänyt, että nyt on tarkoitus antaakin viruksen levitä.
Itse olen ymmärtänyt, että tavoite on jatkaa epidemian painamista alaspäin, mutta kieltämättä asian olisi voinut selkeämminkin ilmaista. Ja asetettu tavoite kuulostaa suoraan sanoen jonkin verran erilaiselta pääministerin kuin joidenkin viranhaltijoiden suusta kuultuna.
Terveysviranomaiset työskentelevät kovassa paineessa ja olen varma, että he tekevät parhaansa. Mutta vihollinen, SARS-CoV-2 -virus on uusi ja tieto siitä karttuu koko ajan. Joku on kuvannut, että päättäjät ja terveysviranomaiset joutuvat purjehtimaan samalla kun vielä opettelevat navigointia.
En ole epidemiologi enkä lääkäri, mutta päättäjänä minun on tietysti parhaani mukaan yritettävä ymmärtää ja arvioitava asiantuntijatietoa. Asiantuntijatkaan eivät ole yksimielisiä, juuri siksi että virus on uusi, ainakin ihmisille, joskaan ei lepakoille.
Sen kannalta mikä on mahdollista ja tavoiteltavaa, ymmärtääkseni keskeistä on ensinnäkin viruksen tappavuus ja toiseksi se, kuinka paljon on oireettomia tai lieväoireisia ja siksi havaitsematta jääviä tartuntoja. Eli mikä on todellisten ja havaittujen tartuntojen lukumäärän suhde. Kumpaakaan ei vielä tiedetä, mutta arvioita on.
Mitä tappavampi virus on, eli mitä suurempi on IFR (infection fatality rate), sitä tärkeämpää on saada epidemia kokonaan pois, eikä vain hillitä sitä alle jonkin rajan, esimerkiksi tehohoitopaikkojen riittävyyden mukaan.
Todellisten ja havaittujen tartuntojen suhde on kääntäen verrannollinen viruksen tappavuuteen. Jos tietyllä hetkellä sadasta tartunnan saaneesta 10 kuolee, viruksen tappavuus on 10 %. Jos todellisia tartuntoja on 10-kertaisesti havaittuihin verrattuna, viruksen tappavuus on 1%, mutta jos todellisia tartuntoja onkin satakertaisesti havaittuihin verrattuna, tappavuus on 0,1%.
Jos uskoo, että todellisia tartuntoja on monikymmenkertaisesti verrattuna havaittuihin, uskoo myös että tartunta ei ole nuorille ja työikäisille kovin tappava. Tällöin on loogista ajatella, että COVID-19 -epidemian lopulta taltuttaa vain laumasuoja, joka saadaan kun virus on ”kulkenut väestön läpi” eli riittävän iso osuus väestöstä on saanut tartunnan, jolloin pitää lähinnä keskittyä iäkkäiden ja muiden riskiryhmien suojaamiseen.
Jos uskoo, että todellisia tartuntoja on monikymmenkertaisesti havaittuihin verrattuna, on loogista uskoa myös, että epidemian varsinainen tukahduttaminen ei ole mahdollista, eli jos se onnistuisikin hetkeksi, epidemia leimahtaisi väkisinkin uudestaan, mahdollisesti kahta kauheampana, kun ihmisiä kuitenkin liikkuu rajojen yli. Tällöin myös lopullinen kuolleiden määrä tulisi olemaan suunnilleen sama epidemian hillintäyrityksistä riippumatta, mikäli tehohoidon kapasiteettia ei ylitetä.
Kuvasinko edellä Ruotsin linjan?
No, jos taas todellisia tartuntoja ei olekaan monikymmenkertaisesti havaittuihin verrattuna, tästä seuraa huonoja ja hyviä uutisia. Hyvin huono uutinen on, että virus on oletettua tappavampi. Toisaalta hyvä uutinen on, että on vähemmän lieväoireisia ja oireettomia viruksen kantajia, ja siksi epidemia on oikeasti mahdollista saada nujerrettua, mikäli kaikki vähänkään koronatyyppisesti oireilevat testataan, tapausten tartuntaketjut jäljitetään tehokkaasti, tartunnan saaneet eristetään, sairastuneet hoidetaan ja altistuneet pidetään karanteenissa.
Enää emme ole enää pelkkien valistuneiden arvausten varassa siitä, mikä on todellisten ja havaittujen tartuntojen lukumäärän suhde ja viruksen tappavuus. Varmaa tietoa ei käsittääkseni vielä ole, mutta arvioita on. THL:n emeritusprofessori Matti Jantunen käy blogissaan läpi IFR-arvioita eri maista ja ne näyttävät pyörivän 1 prosentin molemmin puolin, mikä on todella paljon enemmän kuin THL:n julkisuudessa esittämä arvio, jonka mukaan IFR olisi suuruusluokkaa 0,1 prosenttia. Sitä en tiedä, onko muita havaintodatasta laskettuja arvioita, joiden mukaan IFR olisi selvästi yhtä prosenttia pienempi.
Hallitus päätti vihreiden vaatimuksesta, että THL:n mallinnuksen taustatiedot ja -oletukset julkistetaan. Tätä alettiin tehdä äitienpäivää edeltävällä viikolla. Dokumenteista käy ilmi muun muassa, että Hetemäen työryhmän raportissa julkaistut epidemian leviämiskäyrät on laskettu olettaen, että maaliskuun puolivälissä 2,5 prosenttia suomalaisista olisi kohdannut koronaviruksen.
Toisaalta Yle julkaisi 8.5.20 uutisen, jonka mukaan vasta-ainetutkimuksen perusteella vasta 2,4 prosenttia suomalaisista on saanut koronatartunnan.
Näistä kahdesta tiedosta voidaan päätellä, että THL on malleissaan yliarvioinut sen, kuinka iso osa väestöstä on jo ehtinyt saada tartunnan. Koska tartuntojen määrä on yliarvioitu, se loogisesti tarkoittaa, että on aliarvioitu viruksen tappavuus mutta myös mahdollisuudet tukahduttaa epidemia.
Viranomaisten epidemiamalleja ja toimintaohjeita tulee tietenkin päivittää tiedon karttuessa.
Entä hallituksen linja?
Päättäessään koronarajoitusten asteittaisesta purkamisesta ja siirtymisestä testaa-jäljitä-eristä-hoida -linjaan hallitus ei varsinaisesti ottanut kantaa siihen, kumpaa yllä kuvatuista koulukunnista uskotaan. Mutta mikäli testaus, jäljitys, hoito ja eristys toteutetaan oikeasti kunnolla, tauti on mahdollista nujertaa, jos tartunnastaan autuaan tietämättömiä oireettomia mutta kuitenkin virusta levittäviä ihmisiä ei kulje keskuudessamme valtavia määriä. Testauskapasiteettia on tässä välissä kasvatettu. Epidemian nujertamisessa tietysti auttaa myös mobiilisovellus, kun se saadaan valmiiksi, jos tarpeeksi moni ottaa sen puhelimeensa. Toivon että ottaa.
Epävarmuuden vallitessa hallitus on valinnut varovaisen linjan ja suomalaiset ovat noudattaneet rajoituksia hyvin. Niinpä meillä koronaan kuolleita on alle 300, kun Ruotsissa heitä on yli 3000. Emme tietenkään vielä tiedä, kumpi linja lopulta osoittautuu ”voittajaksi”. Vasta muutaman vuoden päästä tiedämme, miten kävi. Mielestäni varovaisuus on kuitenkin ollut viisautta.
Nyt, kun kaikkiin kohdistuvia rajoituksia aletaan purkaa ja siirrytään kohdennetumpiin toimiin, on todella tärkeää, että kaikki vähänkään koronamaisesti oireilevat testataan ja tartuntaketjut jäljitetään. On tärkeää myös jatkaa varovaisuutta, pitää turvavälejä, pestä käsiä, olla menemättä töihin/kouluun/kauppaan jos on vähänkään yskää, päänsärkyä tai ripulia.
Pidetään itsemme ja kanssaihmisemme terveinä!
Satu Hassi
- Satu Hassi on kansanedustaja (vihr.), Euroopan parlamentin jäsenä (2004–2014), vihreiden puheenjohtajana (1997–2001).
(Kirjoitus on aikaisemmin 10.5. julkaistu Satu Hassin Facebook-sivulla.)
