Helsingin Sanomat ja Yle teettävät vaalien alla useita tutkimuksia eri puolueiden kannatuksesta. Tutkimuksiin kutsutaan satunnaisotos 18–79-vuotiaita Suomen asukkaita.
Vaaleissa saavat kuitenkin äänestää myös 80 vuotta täyttäneet, joita Suomessa on yli 300 000 eli seitsemän prosenttia kaikista äänioikeutetuista. 80 vuotta täyttäneet myös äänestävät varsin aktiivisesti: viime kuntavaaleissa äänioikeuttaan käytti 80–89-vuotiaista yli puolet ja 90 vuotta täyttäneistäkin joka kolmas. Vertailun vuoksi: 18–25-vuotiaista vain joka kolmas äänestää.
Jostain syystä 80 vuotta täyttäneitä ei kyselyjen tilaajille ja tekijöille ole olemassa.
Valitettavasti tällainen syrjintä on muutoinkin yleistä. Mediassa iäkkäät ihmiset esitetään parhaimmillaan sinnikkäinä tervaskantoina, mutta usein jollakin tavoin höppänöinä menneisyydessä elävinä, aikuisuutensa ja sen myötä täysivaltaisen kansalaisen asemansa jo aikoja sitten menettäneinä olentoina, joiden tarvitsema hoiva vie resurssit muulta yhteiskunnalta.
Iäkkäiden määrä kasvaa nopeasti: 80 vuotta täyttäneitä on Suomessa kahden vuosikymmenen päästä jo yli 600 000 eli nykyiseen verrattuna kaksinkertaisesti. Eikö kannattaisi avata silmät tälle tosiasialle ja nähdä iäkkäät ihmiset täysivaltaisina kansalaisina, joilla on monenlaista annettavaa myös nuoremmille?
Tai jos näin iso osa ihmisistä ehdottomasti halutaan työntää syrjään, kohteena voisivat olla vaikkapa vuorovuosina eri ikäryhmät. Seuraavissa gallupeissa voitaisiin jättää sivuun vaikkapa 50–54-vuotiaat, jotka ovat muita ikäryhmiä suurituloisempia, yliedustettuja monissa päättävissä elimissä ja saavat siksi äänensä muutenkin kuulumaan erityisen hyvin.
(Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksena 18.5.)
- Seppo Koskinen on tutkimusprofessori, THL, Helsinki.
