Sähkön säästö on nyt ja ensi talvena jokaisen kansalaisen, yrityksen ja sähkönkäyttäjän vastuu ja velvollisuus. Sähkön käyttöä tulee vähentää laajasti ja luovasti: huomio on syytä ulottaa kaikkeen jatkuvasti 24/7 päällä olevaan stand-by-kulutukseen sekä paljon virtaa vaativiin laitteistoihin kuten lattialämmityksiin. Mielellään olisi vedettävä töpseleitä irti tai hankittava parempi laite (uusi kylmälaite F-luokasta C-luokkaan helposti puolittaa peruskulutuksen). Monet ruokakauppiaat ovat sosiaalisessa mediassa mainostaneet vastedes myyvänsä pelkästään lämpimiä virvokkeita ja sitä kautta osallistuvansa säästötalkoisiin. Jo oli aikakin!
Vähintään yhtä tärkeää on säästää ns. piikkikulutusta (“peak load”), mikä varsin usein unohtuu. Piikki- tai huippukulutusta tapahtuu aina silloin kun kaikki muutkin perheet ja yritykset käyttävät paljon sähköä eli arkisin, aamutoimien, iltatoimien, lauantaisaunan tai joulukinkun paistamisen aikaan. EU:n komissio asetti jäsenmaille vaatimuksen leikata sähkön kulutuspiikkejä vähintään 5%. Vaikka teollisuus ja yritykset tekisivät osansa (esim kylmää juomaa myytäisiin vain sunnuntaisin), myös kuluttajia tarvitaan. Pahinta piikkikuluttaminen on päivinä, joina ei tuule ollenkaan – eli jolloin hiilivoimalat pössyttelevät saastepilviä, jotta ihmiset saisivat kuluttaa niin kuin ennenkin. Toisaalta, niinä päivinä, joina tuulisähköä on paljon, valtakunnan sähkö on myös paljon vihreämpää ja ympäristöystävällisempää, ja niihin päiviin kulutusta olisi siirrettävä. Piikkien leikkaamisella olisi pidemmän päälle vaikutusta myös yhteisesti maksettuun energian hintaan, mitä myös komissio tavoittelee.
Uskomme, että kansalaisilla olisi halua osallistua sähkönkäytön järkevöittämistalkoisiin, jos heillä olisi siihen oikeita keinoja – ja luotettavaa ja ajankohtaista tietoa. Sitä tarkoitusta varten olemme Muotoilun laitoksella Aalto-yliopistossa kehitelleet ideaa ja ehdotusta energiasäätiedotteesta. Säätiedotus, joka jo nykyään varoittaa esimerkiksi liukkaasta ajokelistä tai korkeista UV-säteilyn arvoista, voisi pitää sisällään myös katsauksen energian saatavuuteen ja tarjoisi kulutus- tai kuluttamattomuussuosituksia lähipäiville. Energiasää-ideaa edistääksemme ja keskustelun tueksi pyysimme muotoilija-opiskelija Mantė Žygelytėä suuunnittelemaan joukon ikoneita ja visuaalista ilmettä siitä, millaisia viestejä kuluttajille voisi välittää.
Esimerkiksi tältä voisi näyttää tv-uutisten energiasääennuste:
Olisiko alkava viikko hyvä aika ladata sähköautoa? Pitäisikö huomenna sittenkin pitää sähkösauna kylmänä? Mikä on tuulen nopeus Pohjanmaalla ja vesialtaiden korkeus Norjassa ja mikä huomisen energiajärjestelmän tila ja väri? Tästä kaikesta kertoo jo nykyään Fingrid oyj:n tarjoama ilmais-applikaatio Tuntihinta, josta voi tarkistaa huomispäivän tuntien hinnat, mutta sen tavoitettavuus on luultavasti rajattu siihen väestön osaan, joka käyttää mobiililaitteita ja jolle hintahistogrammeista on hyötyä (esim. tiettyjä sähkösopimuksia valinneille). Energiajärjestelmäsääennuste on yksi aloite laajentaa energiaviestinnän keinovalikoimaa tavoittamaan kansalaisia, joille energiauutisointi tällä hetkellä herättää lähinnä huolta, eli suurinta osaa kansasta. Energiasta voisi mielestämme kertoa myös muilla kuin shokkiuutisten tai markkinajargonin kielellä. Kuka haluaisi lukea ensimmäisen energiasäätiedotteen?
Ennen ensimmäisen tiedotteen julkaisemista olisi luonnollisesti ratkaistava muutamia teknisiä ja viestinnällisiä kysymyksiä. Ensinnäkin, olisivatko ehdottamamme kuvakkeet riittävän yksiselitteisiä ja miellyttäviä? Mitä merkkejä puuttuu – mitkä merkit voisi jättää pois? Kysymys lämmityksestä on Suomessa tärkeä ja lämmitystekniikat monipuolisia, ja viestit sitä koskien täytyy suunnitella taidolla ja herkkyydellä. Toiseksi, kuka tarjoaisi datan, kuka tekisi ennusteet? Toisaalta, voisiko energiasäätiedotteen kulutusjoustovaikutus olla jopa liian onnistunut ja aiheuttaisi verkkotasapainohäiriöitä, jos esim. yllättäen koko kansa iltauutisten inspiroimana laittaa saunan päälle? Minkä median kautta ideaa kannattaisi pilotoida?
Kuka ottaa haasteen vastaan? Fingrid, Ilmatieteen laitos, YLE, Energiavirasto, Motiva, Energiateollisuus, energiayhtiöt, joku muu, kuka?
- Tutkijatohtori Sini Nummisen ja professori Mikko Jalaksen artikkeli on julkaistu aikaisemmin 19.9.22 Orsi-hankkeessa, joka luotsaa hyvinvointivaltiota ympäristön kantokyvyn rajoihin.
Lisätietoa: Sini Numminen (2021): Making green consumption-shifts fashionable. Bringing Energy Weather Forecast on TV!
