Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen varoittaa valtavasta lamasta

Kuvituskuva: Jack Gitteos, Pexels.

Radio Ylen Ykkösaamun haastattelussa (7.4.) Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen varoitti Suomen ja maailmantalouden ajautuvan kaikkien aikojen syvimpään kuoppaan. Italian pankkisektori ei tule kestämään koronakriisin aiheuttamaa lisätaakkaa ja Italiasta alkaa Euroopan laajuinen pankkikriisi, ennakoi Malinen.

Samassa haastattelussa yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta piti selvänä, että jotkin maat eivät selviä lähinnä lainaamista helpottavilla toimenpiteillä. Hänenkin mukaansa Italia voi ajautua maksukyvyttömyyteen, josta seuraa vakava dominoefekti.

Tulevassa kriisissä euro ajautuu niin syviin vaikeuksiin, että sen pelastamiseksi Malinen sanoi tarvittavan lähes kaikki liikenevät resurssit, jolloin siitä muodostuisi eräänlainen Frankensteinin valuutta. Jos Suomi jää sellaiseen eurorakennelmaan, niin se voi kahlita talouttamme niin, ettei lamasta ole nousua. Siksi dosentti Malinen toivoo, että Suomi yhdessä Saksan ja joidenkin muiden maiden kanssa ryhtyisi kulissien takana ajamaan euron hallittua alasajoa.

Jos Suomella olisi oma valuutta, niin se auttaisi lamakuopasta ylöspäin nousemisessa, sanoi Malinen, joka on myös toimitusjohtaja analyysi- ja ennusteyrityksessä GsE economicsissä.

Euron hajoamiseen liittyvä uhkakuva

Malisen haastattelu herätti mielessäni ongelmallisen uhkakuvan. Euroopan keskuspankki (EKP) on nimittäin ostanut muun muassa euroalueen kriisimaiden joukkovelkakirjoja noin 2 600 miljardilla eurolla viime vuoden syyskuuhun mennessä ja EKP sai äskettäin luvan tehdä lisäostoja 750 miljardilla eurolla (HS, 19.3.).

Nämä yhteensä noin 3300 miljardin arvopaperiostokset voivat muodostaa vaarallisen kuplan, mikäli EU ajautuu koronakriisin hoidon takia syvenevään riitelyyn. Mitä valtavalle kuplalle tapahtuu, jos euroalue hajoaa hallitsemattoman prosessin seurauksena?

Vuonna 2008 pelkästään investointipankki Lehman Brothersin kaatuminen oli aiheuttaa dominoefektin ja koko pankki- ja finanssijärjestelmän romahtamisen. Se estettiin vain Yhdysvaltain keskuspankki Fedin poikkeuksellisen voimakkailla toimilla syyskuussa 2008.

Mikäli euroalue hajoaa EU-maiden riitelyyn koronakriisin hoidosta, niin EKP:n yli 3000 miljardin arvopaperikuplaa ei kaiketi silloin voi nopeasti siirtää eteenpäin, etenkin jos EU- maat ovat keskenään riidoissa. Voiko se johtaa nopeasti koko pankki- ja finanssisektorin hajoamiseen?

Mikäli riski tällaiseen katastrofiin on olemassa – vaikka vain pienenäkin – niin Suomen hallituksen olisi syytä varautua ja tukea kaikin voimin prosesseja, jotka estävät euron ja Euroopan keskuspankin (EKP) hallitsemattoman alasajon.

MIKAEL KALLAVUO

  • Lisäyksiä:
  • Elinaikamme pahinta lamaa ennustaa maailman kauppajärjestö WTO. Pahimmassa tapauksessa maailman bruttokansantuote tippuu 8,8 prosenttia vuonna 2020: ”world GDP could shrink by as much as 8.8% in 2020”. (Bloomberg, 8.4.)
  • Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki varoittaa maailmantalouden olevan historiansa pahimman romahduksen partaalla. Katso Patomäen blogi-kirjoituksia: Maailmantalouden kaikkien kriisien äiti (osat 1–4). Lisätietoa artikkelistani (2.4.20): Prof. Heikki Patomäki ennakoi katastrofaalista lamaa sekä euron hajoamista.
  • IMF ennustaa koronan aiheuttavan pahimman laman sitten 1930-luvun suuren laman. (Reuters, 9.4.)
  • STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà ja Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ”pitävät mahdollisena, että eurojärjestelmä voi alkaa natista liitoksistaan, jos mailta ei löydy tahtoa tehdä riittävästi yhteisiä toimia.” (MTV, 9.4.)
  • Nobelisti Joseph Stiglitzin mukaan EU on kriittisessä tilassa. Euro-maiden päättämättömyys ja itsekkyys voivat johtaa liian myöhäiseen ja liian vähäiseen toimintaan. Edessä on vaihtoehtoisesti joka ”create” tai ”break”. (The Union Journal: Joseph E. Stiglitz: “It is a critical moment for the future of Europe”, (5.4.).
  • Palkittu taloustoimittaja Jan Hurri ennakoi ongelmia: ”Koossa voivat pian olla todella hankalan ja sitkeän taloussotkun ainekset, joista syntyy yhdessä osiaan hankalampi ja sitkeämpi summa.” (Taloussanomat, 1.4.)

MIKAEL KALLAVUO