Varallisuus- ja tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun alusta lähtien, ilmenee Kalevi Sorsa -säätiö tiistaina (18.8.) julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportista.
20 tutkijaa eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista osoittaa, kuinka eriarvoisuus periytyy ja näkyy terveydessä, koulutuksessa ja äänestysinnossa.
Hyvinvointivaltion rakennusaikana 1966–1990 parannettiin koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja. Samalla vähiten ansaitsevien tulot kasvoivat prosenteissa eniten. Sitä seurasi täysin vastakkainen tulokehitys kirjoittavat taloustieteen professori (emeritus) Matti Tuomala ja erikoistutkija Marja Riihelä (ks. kaavio alla).
Myös nettovarallisuudessa muutos on hätkähdyttävän selvä. Suomalaisten valtaosan (90 %) osuus nettovarallisuudesta tippui 64,7 prosentista 54,2 prosenttiin vuosina 1987–2017.
Kaaviossa varakkaimman prosentin osuus nettovarallisuudesta nousi 8,4 prosentista 13,5 prosenttiin, tosin raportin mukaan oikeamman luvun on esitetty olevan ainakin 17,4 prosenttia, joka myöskin on karkea aliarvio, koska omaisuuksia on piilotettu muun muassa erilaisiin vakuutuskuoriin.
Raportin toimittanut Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila kirjoittaa eriarvoisuuden kehityksestä:
”Se tarkoittaa sitä, että vauraimmat hyötyvät talouskasvusta sekä suhteellisesti että absoluuttisesti muita enemmän. On vakavasti kysyttävä, miksi me pidämme yllä järjestelmää, joka mahdollistaa tämän?” (s. 249)
- Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportti on ladattavissa Kalevi Sorsa -säätiön sivulla olevasta linkistä.
